Perinteinen työnjako

Tässäpä takuu ettei tänä talvena tarvitse palella. (Melkein piti keksiä joku t-kirjaimella alkava verbi, olisipa ollut hauska lause! Tutista? Täristä?). Meille tuli puukuorma pihaan. Kuormassa on 120 nippua polttopuuta. Puut ovat pitkiä, liian pitkiä meidän lämmitysuuniin ja saunanpesään, joten niitä pitää pilkkoa lyhyemmiksi. Pikkuhiljaa se kasa siitä häviää omin avuin ja muidenkin avittamana.

Tässä puita pilkottuna.

Kirvestä on jouduttu jo parantelemaan tässä kahden päivän aikana. Se on kuulemma paras mitä bazaarista löytyi. Hmmm...

Vaikka olen asunut yksin puulämmitteisessä talossa nuoruusvuosinani ja tullut yllätetyksi saunaklapien pilkkomisesta minihameeseen pukeutuneena, en ole kokenut tätä työtä täällä omakseni. Jätän sen ilomielin miesten käsiin. Sillä aikaa kun perheen mies ja poika pienensivät puukasaa, minä olin vanhimman tytön kanssa keittiössä iltaruoan laitossa (kuopus nukkui myöhäiset päiväunet). Opetin 6-vuotiaalle kinkkupiirakan tekemisen jalon taidon. Paitsi tässä muslimimaassa emme saa kinkkua, joten se on meillä kalkkunapiirakka. Kamera kerettiin viedä lataukseen tässä välissä, joten harmi kyllä kokkaushetkestä ei ole kuvia.

Yhdessä painelimme taikinan vuokiin ja tytär sai rikkoa munat munamaitoa varten. Sitten ripottelimme täytteet (kalkkuna, tomaatti, paprika, juusto) esipaistetulle piirakkapohjalle ja kaadoimme munamaidon päälle. Paistumisen aikana opetin pöydän kattamista. Olen saanut hyvän opin nuoruusvuosina, kun olin erään konferenssikeskuksen ruokasaleissa töissä. Lautanen tulee aivan pöydän reunaan, haarukka vasemmalle, veitsi oikealle ja jälkiruokalusikka lautasen yläpuolelle. Tyttö nautti servettien asettelemisesta juomalaseihin ja vesikannun täyttämisestä.

Äidillä on vastuu siitä, että perheen lapset oppivat kodinhoitamisen taidon. Ja mielelläni annan mieheni opettaa lapsille pihatöitä. Kun se itekkin niistä niin kovin tykkää.

Ja on mukava ihailla kättensä työtä. Ihailimme piirakankin kovin nopeasti lautaselta parempiin suihin. Onneksi tein kaksi, niin saamme myös vähän iltapalaa! Ja huomiseksi ehkä jää aamupalaa.

Puutarhassa on vielä ruusujen aika.