October 14, 2017

Lapsiperhe Frankfurtissa - Family visit to Frankfurt


Vietimme Frankfurtissa muutaman yön, koska se oli sopiva välipysäkki matkoillamme.  Halusimme tutustua Franfurtiin lasten kanssa, emmekä vain nököttää Airbnb-asunnossa, vaikka se kiva olikin.

  Valitsimme ensimmäiseksi vierailukohteeksi 200-vuotiaan Luonnonhistorian museon (Naturmuseum Senckenberg). 

Frankfurt was a natural stop over for our travels.  We wanted to get to know the city with the kids and not just sit tight in our cozy Airbnb.  

For the first visit we chose 200 year old Natural History Museum (Naturmuseum Senckenberg).

Kuva Wikipedian sivulta
Museolle on reipas 15 minuutin kävelymatka lähimmältä metroasemalta.  Eksymiskiukun ja väsyneet jalat voi hoitaa matkan varrella ihanilla suklaakroisanteilla.  Yksi Saksan hienoja puolia onkin joka paikasta löytyvät leipomot ja kahvilat. 

 Suuri houkutus Luonnonhistorian museossa olivat dinosaurukset, koska tietyt perheenjäsenet ovat nyt dinosaurus-vaiheessa, mutta sieltä löytyy kaikenlaisia muitakin eläimiä ja luonnonilmiöitä.  


We walked a good 15 minutes from the nearest metro station.  Getting-upset-about-getting-lost and tired feet were healed by delicious chocolate croissants we found on the road.  One of the great things in Germany are those little bakeries and cafeterias - everywhere! 

One big attraction for us were the dinosaur. One of us is living in the dinosaur-stage.  The museum has all kinds of animals and nature stuff.  


Kaikki lapset tykkäsivät tästä museosta.  Osaan näyttelystä sai koskea tai sillä sai leikkiä.  

All the kids liked this museum.  Some parts of the exhibition were open for touch and play. 

 

Dinosaurushallissa vierähti paljon aikaa.  

We spend a lot of time in the hall with dinosaurs. 


Lisämaksusta mukaan sai nauhurin, jossa oli mielenkiintoista lisätietoa eri näyttelykohdista.  Otimme nauhurit englanninkielellä ja se kiinnosti sekä isoja että pieniä. 

You can purchase a small recording for a guide and it was interesting for both big and small.  



Museossa on monta kerrosta ja puolikerroksia, jos meillä olisi ollut rattaat mukana olisi joutunut kantamaan niitä useamman kerran.  Hissejä toki löytyi myös, mutta ei ihan joka nurkkaan.  

The museum has several staircases, floor and half floors so having a stroller means lots of lifting.  There are elevators, but not in each corner and nook. 





Luurankojen ja fossiilien lisäksi museossa on täytettyjä eläimiä...

Skeletons, fossils, stuffed animals...


...havainnollisia muovielukoita :)...

...illustrative plastic creatures...


...ja välillä löytyy pikku puuhaa.

...and sometimes little activities.


Museokierroksen jälkeen löysimme läheltä ravintolan ja nautimme ihanasta heinäkuun päivästä buffettipöydän antimia nauttien.  

After the tour we found a square with restaurants and enjoyed buffet meal in warm July weather.  


Lapsiperheelle ehdottomasti kiva museo!

The Natural History Museum is worth visiting with kids! 

(ei, emme syöneet mammuttia, se oli jo valmiiksu kaluttu ranka)

(no, we didn't eat the mammoth, the skeleton was gnawed clean already). 


October 11, 2017

Kenkähylly

Kesä meni niin että hujahti, ja siitä on paljon kuvia.  Mutta niitä odotellessa jotain täältä kotoota: uusi kenkähylly!  Sehän ei enää ole niin uusi, sillä ostin sen jo aikapäiviä sitten, mutta en ole tainnut sitä täällä esitellä.  Keski-Aasialaiseen tyyliin ostosreissu ei mennyt ihan nappiin, mutta onneksi lopputulos on ihana!  


Kun kenkämäärä ylittää sen viisi-kuusi paria, alkaa säilyttäminen olla onk-kel-ma!  Paikalliset naiset saavat häälahjaksi kenkähyllyn (ja kenkiä, se on osa myötäjäisiä) ja päätinpä minäkin, että sellaisen hankin.  Basaarissa silmiin sattui tämä kaunokainen.  Olen heikkona kiekuraisiin juttuihin, joita reunassa ja taustalevyssä on, mutta lisäksi jokainen hylly on koristeltu kukkasin.  


Kun ensimmäisen hyllypaketin sain käsivarret täristen kannettua autolle ja kotiin, huomasin, että yksi hylly olikin ihan muusta setistä.  Se käytiin vaihtamassa, onneksi muistin keneltä sen olin ostanut ja eipä onnistunut vieläkään. Kolmas kerta toden sanoo ja sain kengät riviin.   


Ja kesän jäljiltä hyllyyn on jopa tullut hiukan lisättävää, mikä on aina mukava uutinen :)  


Hylly on nyt remontoidun makuuhuoneen oven takana, jonne se mahtuu juuri sopivasti.  Huoneessa on kaunis uusi laminaattilattia, jota ihailen joka kerta kun sen huomaan.  Ei raskisi sitä matoilla peittää, mutta ehkä talven tullessa pitää jotain lämmikettä heittää lattialle.  



June 28, 2017

Jurtassa - Kyrgyz Yurt Inside


Kolme jurttaa: vasemmalla perinteinen puukehyksinen villahuopajurtta, keskellä puukehyksinen telttakankaalla päällystetty jurtta.  Oikealla olevaa "jurttaa" isäntäperhe ei meinannut meille edes tarjota, se kun on metallikehyksinen ja telttakankaalla päällystetty, eli ei siis ollenkaan oikea! 

Onko yöpymiskokemuksissa eroja?  Kyllä on! 

Three yurts: on the left is traditional wool felt covered and wood framed yurt.  One in the middle has wooden frame, but it is covered in canvas.  The host family almost didn't let us use the "yurt" on the right, because it has an iron frame and canvas top, so it really isn't a real yurt at all!  

Did the material yurt was made of make any difference in the sleep experience? Yes, I think so! 

Jurtan oviaukolla
Alkuperäinen oikea kirgiisijurtta on siis huovutetulla villalla päällystetty.  Villavaatteethan on suomalaiselle tuttu kerros talvipukeutumisessa.  Yllätyksekseni villan ominaisuudet huomaa myös jurtassa!  

Saavuimme kylään illalla juuri auringonlaskun jälkeen - ja piti vetää takkia päälle!  Lapset juoksivat innoissaan heti sisään jurttiin ja kävin kurkistelemassa mihin he hävisivät.  Villajurtassa oli selvästi lämpimämpi kuin telttakankaalla päällystetyssä jurtassa.  Jurtissa ei ollut pattereita päällä, joten lämpötila oli ihan vain kankaan ominaisuudesta kiinni.  Lämpöeron huomasi jo oviaukolla seisoessa.  Mutta mennäänpä sisään:  

The original Kyrgyz yurt is covered with felt.  We Finns use woolen clothes in the winter and already appreciate its qualities in our, shall I say, challenging climate.  To my surprise the qualities of wool were noticeable even in a yurt! 

We arrived in the village moments after sunset.  The weather was cool and I had to pull on a jacket.  Children disappeared inside the yurts immediately and looking for them I peeked into each yurt.  The felt covered yurt was warmer than the canvas covered ones and I only stood at the door.  There were no heaters, so the only difference was the material. But let us go inside:    


Jurtan ovi on huovutettu villanpala, jonka taustalla oli kaislaverhoa.  Päiväsaikaan rullasimme sen ylös ja illalla asetimme sen huolellisesti kiinni.  Mitään lukkojahan oviläpyskään ei siis saa :)  mutta olen nähnyt myös jurttia, joissa on puinen ovi. 

Door of the yurt is a long strip of felt that was lined with bamboo reed.  During the day time we rolled it up and in the evenings made sure it was well closed.  No locks in these doors!  But I have seen yurts with wooden doors as well.  



Jurtassa on perinteisen punaiseksi maalatut puukehykset, jotka on sidottu nahkanaruilla yhteen.  Tästä linkistä löytyy jurtanrakentamisesta kuvia ja tekstiä.  

The wooden frame is traditionally painted red and attached by leather strips.  In this link you can find pictures and text about building a yurt.  



Villajurtassa oli huomattavasti hämärämpää kuin telttakankaisissa jurtissa.  Pyysimme jopa aamulla isäntäperhettä laittamaan lamppuun valon ja sitten emäntä näytti meille, miten jurtan huipulla olevaa kangasta pystyi avaamaan ja sulkemaan tarpeen mukaan.  Se auttoi kivasti myös lämpötilan säätelyyn, sillä päivällä aurinko lämmitti jurtat todella lämpimiksi.  

Felt covered yurt was noticeably dimmer than the canvas yurts.  We asked the host family to turn on the  electric light bulb during the day and then the hostess showed us how to open the top of the yurt.  It helped also with the temperature that was really warm during the day in the yurt.  




Jurtan huipulla oleva renkaan kuvio on myös Kirgistanin (Kirgiisian) lipun symboli.  Ehkäpä tämä on se ensimmäinen kuvio, jota vastasyntyneet paimentolaisvauvat katselivat jurtassa maatessaan.  
Rengas, eli tundyk, on perheille tärkeä.  Isän kuoltua poika perii sen omakseen, joten se pysyy perheessä vaikka jurtan muut osat voidaankiin uusia.   

The pattern on the ring is also the symbol in Kyrgyz flag.  Maybe this is the first shape that the new born nomadic babies saw when they were laying in their beds in the yurt.  
The ring, tyndyk in Kirgiz, is important for the family.  After father passes away, the son will inherit it, so it will stay in the family even when all the other parts of the yurts can be renewed.  




Villajurtassa, jossa meidän perhe nukkui, oli ruohikolle asetetut matot, ja niiden päällä patjat. Alimmainen patja oli muovipäällysteinen ja seuraavat olivat perinteisiä kirgiisipatjoja.  Saimme paksut peitot yöksi ja nukuimme oikein hyvin viileässä yöilmassa.  Päivällä rullasimme jurtan reunaa vähän auki tuuletusta varten.  Seinälle sai ripustettua vaatteita roikkumaan, mikä ei ole esteettisesti miellyttävää mutta hyvin käytännöllistä.

Our family slept in the felt yurt on mattresses on the carpets that were set on the grass.  The bottom mattress was covered with plastic, on top of that was a traditional Kyrgyz mattress.  We had plenty of thick blankets for the night and we slept well in the cool night air.  During the day we rolled parts of the edge of the yurt open for air.  The wooden lattice of the wall was useful for hanging clothes...not aesthetically pleasing but very practical.  


Tässä on telttakankainen jurtta sisältäpäin.  Telttakankaan alla oli muovi.  Se on paljon valoisampi sekä yö- että päiväsaikaan.  Osa tässä jurtassa nukkuneista siirtyi sisälle taloon nukkumaan valoisuuden ja lämpötilan vuoksi.  Tässä jurtassa oli puiset sängyt ja kauniit kankaat seiniä koristamssa. 

This is the canvas covered yurt inside.  There was a sheet of plastic underneath the canvas. It is much more light both during the day and night.  Some people who were sleeping in this yurt moved inside the house because of the light and temperature.  This yurt had rough wooden beds and beautiful materials to adorn the walls.  


Jurttahan on siis teltta.  Ja ihan niinkuin teltassa yöpyessä, kaikki äänet läpäisevät seinät.  Isäntäperheemme asui keskellä kylää, ja osana maaseutuelämää äänitehosteita antoivat kylän hevoset, lehmät, aasit, lampaat, kanat, koirat, kissat ja kukot.  Kaikki nämä äänet olivat tarpeeksi kaukana, kunnes aurinko nousi.  

Linnut aloittivat viserryksen.  En ole koskaan kuullut niin kaunista liverrystä, niin kirkkaana ja niin läheltä.  Laulajia oli monenlaisia, kaikilla ihana ääni.  Konsertti oli oikein nautittava, vaikka se alkoikin aikaisin.  Teki mieli nousta ylös ihastelemaan sekä laulua että laulajaa.  Mutta en jaksanut.  Silmät alkoivat painua taas kiinni.  

Seuraava laulaja toi täyden shokin.  Metrin päästä tyynystäni kiekaisi kukko reippaan aamuherätyksen - ei vain yhtä, vaan useamman.  Se kulki ympäri jurttaa kiekuen.  Kukon kieunta on juuri niin äänekästä kuin voisi kuvitella.  Lapset eivät ihme kyllä heränneet, mutta me aikuiset kyllä.  

Mainitsimme tämän aamulla isäntäperheelle....että voisiko sen kukon ehkä päästää pihalle vasta noin aamuseitsämän jälkeen...me ollaan lomalla?  Valitettavasti kukko oli naapurin kukko, joten perhe ei voinut tehdä asialle mitään - mikä meitä vähän ihmetytti, mutta minkäs teet.  Niinpä aamuherätyksen saimme aitoon maatilan tyyliin. 

Yurt is a tent.  And just like when you sleep outside in a tent, you will hear anything and everything.  Our host family lived in the middle of a village, and part of farm lifestyle are all the village animals who were making animal noise: horses, cows, donkeys, sheep, chickens, dogs, cats and roosters.  All this was just a background noise further away, until sunrise. 

Birds started signing.  I have never heard such beautiful singing, so bright and so close.  There were several kind of singers, all with lovely voices. The concert was really enjoyable, though early.  I felt like getting up and seeing the birds and enjoy their songs.  But, as I said, it was really early and my eyes started to close. 

The next songbird gave me a total shock.  Out of nowhere, but still right next to my billow, I heard a rooster crowing.  Not just once, but several times.  It was actually walking around the yurt crowing, and it is exactly as loud as you can imagine it to be.  I am surprised that the kids didn't wake up, but we adults did.  

We mentioned this to the host family in the morning...that maybe they let the rooster out only after 7 am...we are on holiday?  Unfortunately it was neighbor's rooster, so they couldn't do anything about it.  So the wake up in the yurt is real farm style.  


Kauniit villahuovutukset jurtan reunuksilla.

Adorable felt decorations. 


Olen vakuuttunut luonnollisen villan ylivoimaisista ominaisuuksista vaatteissa sekä asumisessa! Ajatella, että kasvatat lampaat, joiden villasta saat tehtyä itsellesi talon.  Ei sen luonnonmukaisempaa asumista olekaan.  Ja se on parempi materiaali kuin nykyajan telttakankaat ja muut muoviset viritelmät.  Jos sinulle avautuu mahdollisuus nukkua jurtassa, valitse ihmeessä aito oikea huopajurtta! 

I am convinced of the superiority of woolen materials in clothing and also in living!  Think about it: you raise sheep and use their wool to make yourself a house.  There is no more natural way of living :)   It is better than canvas and other plastic tricks.  If you will have a chance to sleep in a yurt, make sure you get a yurt made of felt.  


Vihjailin miehelleni, että voisimme asua kesät villakodassa, mutta kuulemma muutama päivä riitti hänelle.  Minusta tuntuu, että miehet vain teeskentelevät laittavansa kodit ja asunnot naisilleen.  Taitavat olla mukavuudenhaluista sorttia!  

I hinted to my husband that we could live in a woolen teepee during the summer, but few days was enough in his opinion.  I think men pretend to make nice houses and apartments for their women.  They seem to like comforts of a house themselves! 



Photo Copyrights are all mine!  Please ask before using. 

June 26, 2017

Jurttayöpyminen - Yurt Stay

Pari viikkoa sitten meille tarjoutui mahdollisuus yöpyä jurtassa!  Olimme matkalla ystäväporukassa ja löysimme Airbnb:n kautta jurttayöpymispaikan Kirgizstanissa.

Tässä meidän villakota aamuauringon loisteessa:


Paikka oli kaukaisessa maalaiskylässä, joten autenttinen kirgiisielämä tuli tutuksi.  Maisemat olivat upean vehreitä ja kun saimme kaksi hevosta vuokralle päiväksi, emme muuta kaivanneetkaan!  Laitan myöhemmin kuvia hevosseikkailuista, mutta pienenä esimakuna mainitsen, että meidän perheen hevosenselästäputoamisprosentti oli tasan 50%.  


We experienced authentic Kyrgyz village life in a woolen yurt couple of weeks ago.  The surrounding nature was stunning and renting two horses was a perfect way to spend the day.  I will post more pictures, but just a little foretaste: 50% of our family fell of a horse :)  

April 19, 2017

Äärettömän mielenkiintoinen pääsiäispostaus

Mitäänhän ei ole tapahtunut, jos siitä ei ole muille kuvia jaettavaksi. Ja pääsiäinen on niinkuin sitä ei olisi juhlittukaan, jos ei näyttäisi kaikille mitä silloin syötiin.  Pöydän antimethan ovat äärettömän mielenkiintoisia.  Niinpä tästä uhkaa tulla blogin mielenkiintoisin postaus!

Pöydällä istuivat kanat, jotka olivat pyöräyttäneet munansa leipätaikinaan.  Ne poksuivat iloisesti uunissa (siis ne munat, ei kanat):


Tipulauma oli vallannut sitruunakakun.  Eräs ruokailija meinasi syödä tipun, mutta varoitin, että jalat voisivat raapia ruokatorvea: 


Munia oli monissa eri väreissä.  Kiva kohta oli kun 43 pääsiäismunaa piilotettiin maastoon ja lähetettiin lapset etsimään.  Oli rauhaisa ruokahetki.  Sitten käytimme vanhemmuuden jaloja kiristus-lahjonta-uhkailu-keinoja saadaksemme edes yhden munan itselle.  
 Taustalla vilahtaa pino mansikkamunkkeja. 



Suklaamuffinsseja Jelly Bean-koristeineen.  Aivan todella maukas elämys!


Sitruunakakku, josta unohdin ottaa kuvan kun se oli vielä eheä, mutta tässä näkyy että täytteiden kanssa ei ole säästelty!  Ja kukat on omasta puutarhasta aamukasteessa kerätty. 














Katsohan, sieltä löytyi myös suklaamunia! 



Kaiken kaikkiaan kiva pääsiäispiknikki.  Taustalla makaa tuttu krokotiili.






April 8, 2017

Pink Ceiling for Master Bedroom

'The Winds of Change' have been blowing in our house interior.  I have known for over a year that we will need to make some changes in our bedroom organization, but we took it slowly. 

Shortly: we moved bedrooms and in between did a bit of this and a bit of that.  

I thought it would be a one week process.
It took three and half weeks. Three.and.half! But we are finally done.  


This is the view when I lay down on our bed.  I looked up and decided to snap a couple of pictures for you all.   


I made the green curtains couple of years ago.  The room has three huge windows, so I decided they will stay.  My plan A would have been happy turquoise walls with white curtains, but I had to choose plan B.  

Which ceiling color would go well with green curtains? I did not want grey, brown or yellowish tunes.  Green and blue were out.  I thought of pink.  The more I thought about it, the more I liked it.  I searched for photos of pink ceilings.  The biggest job was to convince my husband that it was a good idea :) 


I chose dusty pink, because I really didn't want a little girl pink bedroom.  Dusty pink has a tint of grey in it and it is a very calm and beautiful color, and appropriate for adults. 

Of course here you mix the paint by hand.  The first try was too light,  it looked almost white.  It was also a bit too peachy.  For the next layer we mixed several patches to get the right tint.  If I let my perfectionist side to take over, I would say this a bit too much color, but I will not go there.  

Husband approved and focused on the lights.  Even though this room is very light during the day, in the evenings the ceiling lamp was not enough.  

Now we have spot lights around the room that are on the box that was build to cover the heating pipes.  In addition to those there are led string lights around the ceiling for non direct lighting.  


We kept the old ceiling lamp but updated it with a round moulding. A bit of princess feel! 

What do you think? Is a pink ceiling appropriate for adults? For men? :)  


April 5, 2017

Kukkaistutuksia


Joka kevät mieheni saa kevätvillityksen ja lähtee kukkaostoksille.  Olin ihan naatti, mutta minutkin raahattiin pihalle istuttamaan kukkia.  Onneksi sain kaksi reipasta apulaista mukaan ja he tekivätkin erinomaisen hienoa jälkeä!  


Orvokit olimme istuttaneet jo aiemmin ja nyt lisäsin vain pari valkoista kukkaa sinne väliin.  En harmi kyllä osaa näitä nimiä, vaikka ne olisi jo äidinmaidossa pitänyt imeä.  Sori äiti! 


Kukkalaatikot ovat monen vuoden haaveilun tulos.  Mehän siis haaveilemme upeasta puutarhasta, mutta se on ollut täällä vaikeampaa kuin luulimme.  Huomasimme myös, että yhdistelmä lapset, lemmikit ja kukkapenkit eivät elä - heikoin lenkki eli kukkaparat eivät kestä lapsi-ja lemmikkiperheen elämää.  

Alla olevassa kuvassa näkyy, miten suojasimme kukkapenkin matalalla aidalla: ei auta, elukat pääsee sinne sitten toiselta puolelta ja vetävät päiväunia kukkien päällä.  Sinne on jäänyt vain kaikkein vahvimmat kukat kasvamaan, liljat jne.  Niinpä suunnittelimme kukkaistutukset ikkunoiden alle, jossa ne ovat suojassa kuoppia kaivavilta koirilta, päiväunipaikkaa etsiviltä kissoilta ja jalkapalloa pelaavilta lapsilta.  



Annoin pari inspiraatiokuvaa työmiehelle ja saimme kotiin tällaiset kauniit takorautaraamit lautalaatikoineen.  


No, lapsi tai pari ovat napsineet muutaman kukan, kun ne siinä niin kädenulottuvilla olevat, mutta muuten laatikot ovat toimineet todella hyvin.  Ja kauniitkin ovat!  Kaksi laatikkoa on korkeamalla olevien ikkunoiden alla, mutten hoksannut ottaa niistä kuvaa.  

Oikeassa elämässä täyttäisin laatikot periaatteella "thrill, fill, spill", mikä tarkoittaa, että laatikoissa olisi kolmenlaista kasvia: yksi silmäänpistävä, näyttävä värikäs kukka, yksi täytekasvi ja yksi, joka roikkuu laatikosta alas.  No, nauroimme, että meillä on omat versiot tästä suunnitelmasta: thrill, kill... 
Eli testaillaan erilaisia basaarista löytyviä kasveja vaihtelevin menestyksin. (tuo kuiva kepakko kukkien keskellä on eräs köynnöskasvi, jonka laitoimme tuonne juurtumaan...)


Flower boxes are a result of years of trying and failing in gardening.  It is hard to have flower beds with pets and children running around in the yard.  Finally I gave couple of inspirational pictures to a welder and he came back with these.  So pretty! 






March 30, 2017

Eläinhullu kuvaamassa


Yksi ihana juttu täällä on nämä vuoret. Ajamme kotoa noin puoli tuntia ja päädymme avoimille kukkuloille.  Heti kun auton ovet avataan, lapset juoksevat kuka minnekin, tutkimusmatkalle ja seikkailemaan (tuossa taustalla näkyy yksi lapsista juoksemassa kohti seikkailuja).  

Tällä kertaa minäkin juoksin heti kun auto pysähtyi, kameran kanssa lammaslauman perään.  Lampaat pitivät pientä kohteliasta etäisyyttä, mutta pääsin silti mukavan lähelle kuvien kannalta.  

Tässä allaolevassa kuvassa näkyy hyvin se, miksi lasten suosikkikiipeilykohde on saanut nimeksi Krokotiilivuori!


Vuohilauman ja krokotiilivuoren välillä on kuiva joenuoma.  Keväällä siellä voi tiristä pikkuisen vettä, mutta en ole koskaan täällä nähnyt siinä edes puronkaltaista.  


Lampaita ja vuohia kuvatessa paikalle kipitteli aasiemo varsoineen.  Oli niin söpöä miten pikkuinen matki kaikkea emon tekemää asentoja myöten.


Seuraavaksi paikalle lönkyttelivät lehmät.  Ne menivät rauhallista tahtia ohi, mutta perässä tulevat sonninmullikat kiihdyttivät vauhtia ja rynnistivät ohi hännät viuhuen.  Tässä vaiheessa huusin pojalleni (joka vakoili tyttöjä tuon pienen mutamuurin takana), että pysy kulta siellä seinän vieressä!  Otin kuitenkin kuvia samalla, joten ei ehkä ollut vaaraa kuitenkaan :)  


Lapset pyysivät, että otan heistä kuvan krokotiilin silmän kohdalla.  Suostuin ja nuoriso lähti kiipeämään.  Itse vaihdoin kameraan pitkän linssin ja tähtäilin kaukaisuuteen.  Silmän kohta oli aika tumma, joten huusin, että kiivetkää pään päälle.  Hyvin kantautui ääni tuonne kauas (olin suurinpiirtein samalla etäisyydellä kuin siinä kuvassa, jossa oli vuohilauma ja taustalla Krokotiilivuori), ja mieleeni tuli, kun äitini päivitteli aikoinaan "Mihinkähän Herra tuollaisia äänivaroja tarvitsee?".  No, ehkä valokuvaamisen? :) 


Eläinsaldo oli aika kiva. Lampaat, vuohet, naudat ja aasit.  Hevoset puuttuivat.  Myöhemmin näimme kolme hevostakin, mutta kamera ei ollut juuri kädessä ja sitten ystävien innokas labradori pamensi ne kaukaisuuteen.  Ne olivat uljas näky ihan pakoon juostessaankin.  

Näimme muuten keväällä ensimmäisen kerran täällä ketun!  Se juoksi huimaa vauhtia pitkin kukkuloita.  Se ei ollut Suomen punaturkkien värinen, vaan enempi keltaisenruskea.