August 13, 2012

Satumainen puutarha yllättää

Heinäkuussa täällä Oregonissa vietettiin Laventeli-viikonloppua.  Monet maatilat ovat keskittyneet laventelin viljelyyn ja myyvät joko kukkaa tai laventelista tehtyjä tuotteita; öljyä, saippuaa tms.  Tänä juhlaviikonloppuna kymmenet maatilat olivat avoinna yleisölle ja monet tarjosivat kaikenlaista hauskaa toimintaa kukkien katselemisen ja poimimisen lisäksi.  Päätimme käydä ihastelemassa sinivioletteja niittyjä ja valitsimme yhden kartan mukaan ei niin kaukana olevan Laventeli-farmin.


Kun lähestyimme tilaa, huomasimme, että tämähän on tuttu paikka:  täältä haimme viime vierailulla ollessamme joulukuusen!  Itse asiassa mieheni perhe on hakenut näiltä mailta joulukuusia jo vuosikymmenten ajan.  Kävin arkistoista kaivamassa kuvankin kolmen ja puolen vuoden takaa:


Joulukuusifarmit kasvattavat ja trimmaavat kuuset täydellisen mallisiksi ja sieltä voi käydä valitsemassa omaan kotiin sopivan puun.


Kesällä täällä kasvaa laventeli.  Koska meillä on laventelia omassakin puutarhassa, en poiminut kukkia itselleni.  Kimpullisen olisi saanut hintaan  $5, itse poimittuna.


Esitteen mukaan täällä olisi lapsillekin sopivaa toimintaa...


...mutta muuten en ajatellut näkeväni muuta kuin kukkaniittyjä.  Yllätys olikin iloinen, kun puutarha osoittautui olevansa yksi mielikuvituksellisimmista puutarhoista missä olen koskaan käynyt! 


Puutarha oli sokkeloinen, täynnä käytäviä, kasveja ja pensaita, jotka kätkivät taaksensa lisää käytäviä ja ihastuttavia yksityikohtia.  Puutarhan erikoisuus oli söpöt minipuutarhat; keijupuutarhat.  Niitä oli istutettu erilaisiin vanhoihin kottikärryihin ja astioihin...


...ja minikasvien joukkoon oli aseteltu leluja eri teemojen mukaan: leijonakuningas-puutarha tässä yläpuolella.  


Napsin kuvia monesta keijupuutarhasta, mutta valitettavasti en huomannut ottaa lähikuvia suloisista yksityiskohdista.  Ajatuksena tällaiset minipuutarhat olivat kyllä inspiroivia!  Nyt tiedän miten käyttää sadat pikkuiset muovikrääsälelut kun lapset kasvaa :)  


Puutarhassa oli myös leluja; jotkut vain katsottavaksi, joillakin sai leikkiä.  

 

Prinsessalinna-puutarha...Lumikki ja Seitsemän Kääpiötä. 


Pojan sain suosuteltua istumaan vanhojen autojen viereen asetetulle siniselle penkille kuvaa varten.  


Ei haittaa vaikka kärryt ovat ruosteiset tai jopa reikäiset:  pohjalle muovia, päälle multaa ja minipuutarha pystyyn!  Meillä on esimerkiksti yksi reikäinen sinkkiämpäri Keski-Aasian kodissa, jolle olen miettinyt käyttöä.  Nyt sekin löytyi: romusta tulee kaunista kukkien keralla.  

Tikapuu ja linnunpöntöt: kaunis ja yksinkertainen koriste puutarhassa
Puutarhassa oli uskomattoman monenlaisia kokelmia ja asetelmia.  Olisin nauttinut pelkästä katselemisesta vaikka kuinka, mutta välillä piti käydä leikittämässä lapsia:  



Tuubiliukumäki, jossa sai laskea Pikku Myyn mallin mukaan tarjottimella (koska muuten muhkurainen putki olisi voinut vaivata takapuolta :).  Paikalla oli myös benji-hyppy tramboliini ja liukuköysirata.  


Alueella oli useita pikkukojuja, joissa myytin monenmoista mukavaa: taidetta, puutarhaan liittyviä koristeita, laventelituotteita, syötävää jne.  Tarjolla oli myös live-musiikkia. 


Tämä puutarha oli elävä todiste sille, että mitään ei tarvitse heittää kaatopaikalle.  Remontin jälkeen tarpeettomaksi jääneet (hah hah haa sanaleikki, huomaatko?) vessanpönttö ja allas saavat uuden elämän kukkapurkkina ja suihkulähteenä.  


Jos puoliso valittaa talon täyttyvän kaikenmaailman roinasta, ei huolta: ripusta niitä puihin ja asettele niitä viehkeästi ympäri puutarhaa.  Vanha heteka: puutarhaan.  Käyttämätön tuoli: ulos vaan.  Tarpeeton naulakko: köynnöskasville kiipeilytilaa.  


Vanhat työkalut saavat aitiopaikan puutarhassa sen sijaan että peittyisivät hämähäkinseitteihin autotallin tai navetan nurkissa.  

Lapset ihastelemassa simpukoiden kuoria.  



Erilaiset linnunpöntöt ovat kyllä kauniita:  nyt tiedän, että niitäkin voi keräillä! 




Penkkejä, tuoleja, ämpäreitä...


Ruosteiset kelkat kesäkäyttöön.  


Älä heitä parittomia saappaita pois: uusiokäyttöön! 


Ihanat mutta ehkä aikansa eläneet koriste-tai käyttöesineet saavat puutarhassa uuden mahdollisuuden.  




Vaikuttava simpukkakokoelma oli myös päässyt ulos.  


Tiesin, että puutarhanhoito on rentouttava ja tyydyttävä harrastus, mutta tämän puutarhan nähtyäni olen vakuuttunut siitä, että se voi olla jotain vieläkin enemmän!  Rakkauteni roinaan, romuun ja luonnon kauneuteen on löytänyt tavan ilmaista itseään luovuudella leikkien.  


Ihania ideoita!  Täältä lähdettiin kotiin hyvillä mielin ja inspiroituneena.  Saa nähdä mitä ensi kesänä keksitään :)  

p.s. maatilan omilla sivuilla on lisää kuvia.  en esitellyt tässä kuin pientä osaa. 



July 23, 2012

Aarteenmetsästystä - Treasure Hunting

Miten sitä osaa selittää vakavan lievän riippuvuuden kirpputorien tonkimiseen?  
Aarteiden etsiminen kirppiksiltä ja vanhojen tavaroiden kaupasta on ihan erilaista kuin normishoppailu.

Olin pari viikkoa sitten suuressa ostoskeskuksessa ja tuli melkein ahdistus siitä tavaran määrästä...Eikö riittäisi että valikoimassa on viittä eri kenkää ja viittä eri laukkua, täytyykö sitä tarjontaa olla satoja ja tuhansia erilaisia? Se ylenpaljous ja rahankulutus ei tuntunut yhtään kivalta, vaikka löysinkin mitä hain.  Tuli ähky ja pöhky ja olin iloinen kun pääsin ulos.


Mutta sitten nämä kierrätyskaupat:  koskaan ei tiedä mitä löytyy ja ainutlaatuista tavaraa täynnä koko kauppa! 
Seasiden-reissun viimeisenä päivänä tosiaan heräsin siihen, että en ole kiertänyt paikkakunnan kirpputoreja ollenkaan!  Merenrantapaikoissa on usein rihkamakauppoja, joissa myydään turistitavaraa tai "antiikkia" (kauheilla hinnoilla), mutta löysin ystäväni guuglen kautta kivan, ihan oikean kirpputorin.  


Nimeltään Rag & Bone, sisällöltään yllättävä käänne oli laaja armeija- ja sotilaskampe yhdessä nurkassa, mutta muuten ihan tavallista tavaraa.  Mietin hetken, että tarvitsenko sotilaan lounaspakkia, mutta päätin jättää välistä.  
Hinnat olivat ilahduttavia, tällaiset turistipaikat kun voivat helposti laittaa sitä turistilisää hintoihinsa.  


Mukaan tarttui tämä jännittävä purkki.  
Peppi Pitkätossua siteeraten, purkkeja ei voi olla koskaan liikaa ja niitä voi käyttää moneen asiaan!  
Tässä purkissa silmää miellytti pilkut ja värit.  (Ja hinta!)  Taitaa olla se pastellivärikausi olla saamassa laajennusta...taakse se ei vielä jää! 


Jos tämä purkki ei pääse "oikeaan" käyttöön, siitä tulee silmänilahduttaja vaikka keittiön hyllylle.  Aion nimittäin laittaa keittiöön uuden hyllyn kunhan pääsemme taas kotiin Keski-Aasiaan :) 

Ostin sieltä myös kortteja mukavaan hintaan ja yhden lasten kirjan.  Niitä haalin koko ajan, kun pitää varmistaa, että ensi vuoden koululaiselle riittää lukemista.  







Teimme yhden päiväreissun Astoriaan ja siellä kierreltiin vähänä näitä toisen käden kauppoja.  Pikkuiset piparimuotit oli niin suloisia...olivat dollarin kappale, mutta pääsevät takuulla käyttöön viimeistään jouluna (johon on alle puoli vuotta aikaa!).  Kissa!  Joita meillä on kotona kuulemma odottaa jo kuusi, ja yksi oli raskaana :) Tervetuloa Vilkkilään...


Samasta kaupasta ostimme myös pussillisen kirjoja...Lukutoukkaperheelle tulee halvemmaksi ostaa käytettynä kuin uutena. 


Yhtenä päivänä mies-kulta halusi ilahduttaa ja lähdimme kahden kesken yhteen ihanan näköiseen kauppaan, jonka olin bongannut jo monta viikkoa sitten.  Ensimmäisellä yrityksellä kauppa oli ollut kiinni, mutta nyt onnisti.  Kauppa itsessään on kaunis, täynnä Romua ja Roinaa, niinkuin hellästi kutsun näitä aarteita.  


Tea Thyme & Lavender Vintage Boutique & Tea House on nimeltään tämä aarreaitta.  Harmi kyllä hinnat ovat sitten vähän yläkanttiin...se on tuo vintage-sana nimessä, jonka pitäisi jo varoittaa.  Kauppa on kuitenkin suuri ja erittäin hyvällä maulla laitettu...Sisustettu pieniksi huoneiksi, joilla jokaisella oma väriteema.  Siellä kiertelee ihan saadakseen hyvää mieltä ja silmäkarkkia!

Punavalkoisesta keittiönurkkauksesta silmiin osui heti tämä ruusutaulu -  vai onkohan se leikkuulautana käytetty?  Naarmuja oli sen verran, että ehkä joku on oikeasti käyttänyt sitä sipuleilleen.


Rakastan ruusuja ja erityisesti nuppuja ja tämä pääsee sinne samalle keittiönhyllylle! 


Mutta en aio leikkuulaudaksi ottaa tätä antiikkipalaa.  


Samasta putiikista löytyi Pikku Miehiä-kirja.  Lomaviikolla olimme alkaneet lukea sitä lapsille, mutta kirja piti jättää mökkiin.  Nyt jatkuu klassikon lukeminen iltaisin.  


Kirja on vuodelta 1965 ja siinä on ihania kuvia.  Olen näitä kirjoja lukenut itse lapsena ja nuorena ja on mukava jakaa ne omien lasten kanssa.  
  


Sanonta pienissä vesissä ne suuret kalat kutevat pitää kyllä paikkansa.  Kotimatkalle lähdettiin lupausten saattelemana, että jos näkyy lupaava putiikki, niin pysähdymme tutkimaan.  Ja pian Seasiden ulkopuolella olikin ensimmäinen pysäkki.  Kaupassa oli isot ikkunat, joista välkkyi kaikenlaista pikkutavaraa...ulos oli jätetty pesuallas, lasten leikkihuonekaluja ja muuta tärkeää kirpparikamaa houkuttelemaan ohiajavia.  


Tiesin, että vanha amerikkalainen postisäkki täytyy saada kun sen juuri kauppaan tulleesta laatikosta myyjä esille nosti.  Ostimme pussin lisäksi espressokeittimen ja pari kasettia matkamusiikiksi ja muuta pikkusälää ja maksoimme kaikesta $10!


Koko on suuri, laitoin kirjan vertailun vuoksi.  Pohjassa on tummia pilkkuja, vaikka homeelta ei haisekaan.  
En tiedä mitä sillä vielä tekisi, tuossa se lattialla makaa ja odottaa inspiraatiota.


Ehkä siitä tulee pyykkipussi, ehkä teen siitä tyynynpäällisen tai kaksi.  Kangas on paksua kanvasta (?). 


Ei raskisi leikata hienoa pussia...


...voihan sitä aarteita omistaa ihan vain niiden ihanuuden vuoksi?!?

Mitä sinä tekisit pussista?

July 19, 2012

Puutarhassa auringonlaskun aikaan

Paras aika valokuvien ottoon on aikaisin aamulla auringonnousun aikaan...
tai illalla noin tuntia ennen auringonlaskua.  
Arvaapa milloin olen liikkeellä :) 


Eräänä iltana puutarha kylpi ihanassa valossa.  

Anoppilan pihaa ja puutarhaa on rakennettu jo 40 vuotta.  Siihen kuuluu peltoa, kasvimaata, hedelmäpuita, marjapensaita, yrttimaa, ruusupensaita, kukkivia pensaita...

Kuvat otin uusimasta osasta: rukouspuutarhasta.
Ennen tällä paikalla kasvoi kolme isoa koivua eikä paljon muuta.


Noin kahdeksan vuotta sitten koivut kaadettiin ja paikalle istutettiin runsaasti erilaisia kukkia ja kasveja, pienen polun kiemurrellessa puutarhan ympäri.  
Kuvan vasemmassa reunassa on vielä vihreä omenapuutarha ja etualalla värikkään ruusupenkin loppu.  



Hopeaisen kuusen alla löytyy muutamia metsämansikkapensaitakin, yksi punoittaa kuusen juurella.  


Rukouspuutarha kukkaloistossaan. 

Keskellä pieni riippuvaoksainen hedelmäpuu, mutten muista mikä :) 
Kun koivut kaadettiin, pikku puu traumatisoitui ja ei tehnyt lehtiä seuraavana vuonna.  Nyt se on kuitenkin toipunut naapureidensa menetyksestä.  


Vaikka puutarhassa on vehreyttä ja väriä läpi vuoden, kesäisin se on ihanimmillaan eri väristen kukkien auetessa. Oranssit liljat ovat juuri alkaneet aueta. 



Köynnöksiä...


Hortensia




Kaadettujen koivujen runkoja on käytetty koristeena puutarhassa.  Tykkään kovasti tästä melkein mustanvihreästä ruohosta, joka etualalla kasvaa.  Jännittäviä värejä puutarhaan!  


Pehmeää sammalta...


Värejä ei säästellä


Tämä ruusu on ihan täynnä kukkia ja nuppuja.  


Puutarhaan on sisäänkäynti myös talon etupuolelta.  


Lapset touhuavat pihalla aamusta iltaan

Ja kyllä Grandpan puutarhassa saa kasveja poimiakin.