Illalla

Iltapäivään mennessä on laskeutunut kosteus.  Sulaa hulluutta teemme pihatöitä, yleensä kun nautimme pihalla puuhailusta.  Hiki virtaa, paidassa on pieni kuiva läikkä.

Pihalla on puunoksia, jotka valtaavat puolet ajotiestä.  Kadulla oleva puumme kuulemma ahdisteli sähköjohtoja, joten sitä karsittiin.  Lapset olivat innoissaan raahaamassa oksia pihalle.  Kyllä niillä jotakin lämmittää...saunaa, tanduuri-uunia, taloa...

Trimmailen pensasaitoja, jotka ovat jo karanneet käsistä.  Keväällä sitten vähän ankarampi leikkuu.  Sadettajat saavat pestä pensaat puhtaaksi kesän pölyistä.  Takana keittiön söpöt ikkunat.

Ja lakaisustahan ei pääse koskaan.  Käsintehdyt luudat toimivat hyvin, mutta ovat liian lyhyitä.  Selkä joutuu koville.

On ihan pakko lopettaa hetkeksi ja ihastella ruusuja.  Aina kun olemme kesän poissa, puutarha vähän kärsii.  Yritämme saada ruusuja taas kukkimaan.

Kissa sai 'korun'.  Kunhan pentu täyttää 12 viikkoa, sekin saa. Kirput ovat arkipäivää...

Iltakukat avautuvat nimellensä uskollisena auringon laskiessa.

Kasvisairaala.  Tänne kannan kasvit, jotka hellästä hoidosta riippumatta (tai sen vuoksi) tekevät kuolemaa...Sitten kun ne hylkää pihalle heitteille, ne toipuvat ja alkavat taas kasvaa.  Höh.

Ilta-auringossa kylpevä pöytäliina oli katettuna eilen vieraille. 

Joku oli nostanut leivänpalan talon seinustalle.  Leipää ei saa KOSKAAN heittää maahan Keski-Aasiassa,   leipä on pyhää.  Useissa perheissä leivästä saadaan jopa puolet päivän kalorimäärästä.  Leipä antaa elämän.