March 22, 2014

Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa

Aika kirjoittaa jotain kotikoulustamme.

Esikoinenhan on täysipäiväisesti äidin armoilla siis opetettavana.  

Ekaluokkalainen käy paikallisessa koulussa ja sitten jatkamme suomi-koululla kotona.  

Leikki-ikäinen haluaa joskus "tehdä koulua".  Silloin kaivetaan esille muilta jääneitä tehtäväkirjoja, joissa on muutama sivu tekemättömiä tehtäviä tai äidin antama ruutuvihko, jonne harjoitellaan numeroita ja kirjaimia.  Useimmiten kuitenkin leikki-ikäinen piirtää prinsessoita tai leikkii prinsessaa. 

Uusin tulokkaamme aiotaan treenata hermokirurgiksi, joten opetus on aloitettu hyvissä ajoin.
Tässä päivänä muutamana aiheena oli maailman kartat ja geografia.

Aihetta opiskeltiin hyvän silmä-käsikoordinaation saavuttamiseksi satapalaisen puisen palapelin avulla.
Lapsi sai tutustua palapeliin lattialla. 


Palapeli käännettiin, ihan oikein, nurinpäin, jotta palaset saadaan irti paikoiltaan.  Sitten rynkytettiin, haisteltiin ja maisteltiin.  Oikean tuntuman saaminen palasiin auttaa palapelin kokoamisessa. 


Palaset löytävät kohdalleen vauhdikkaasti.  Oppilaamme on hyvin luova ja boheemi.  Teemme vielä töitä järjestelmällisyyden omaksumisen parissa.  
Samoin sitoutumisen kohdalla on vielä parannettavaa.
(Taisi joutua äiti keräämään muut 97 palasta lattialta.) 

Siitä se lähtee, hermokirurgin ura.  

Sitä ennen poikamme käy kuitenkin parturin penkkiin.  Tälle päivälle ohjelmassa on takkutupsun katoaminen ja kesätukan esiintulo! 

No comments:

Post a Comment

Kommentin jättäminen on tervetullutta! Kuka olet, mistä löysit tänne, mitä mietit?