Timanttikengät

Enpäs olekaan koskaan ennen kuvannut kenkiä.

Nämä ovat minulle kyllä sellaiset vuosisadan kengät.  En ole nimittäin mikään kenkäfriikki ja kammoan ajatusta siitä, että kipittelisin jalat kipeäksi vain sen vuoksi, että ne kengät näyttävät hyvältä.  Olen siis täydellinen vastakohta keski-aasialaiselle naiselle, joka basaarissa raahaa kädet pitkänä viikon ruokaostokset, jaloissa piikkikorkkarit.

Mutta joskus sitä täytyy ostaa juhlakengät ihan vaan sen vuoksi, että ne sopivat mekkoon niin täydellisesti.

Sen pitempiä esipuheita: Tuhkimon haastaja, timanttikengät!

Hopeanväristen kivien välissä olevat violetit kivet sopivat täydellisesti yhteen puvussa olevien kivien kanssa.  Ystävä oli mukana makutuomarina ja päätimme, että tämän sopivampia kenkiä ei tähän pukuun löydy, vaikka toiveena oli ollut kärjelliset, ei avonaiset sandaalit (en osaa näitä teknisiä termejä, varpaat olisin siis halunnut piiloon...)   Harmaan ja/tai hopeansävyisiä kenkiä oli huonosti tarjolla basaarissa, joten nämä olivat ihan taivaan lahja hääjuhlia ajatellen.  

Yksityiskohta puvusta ja huivista:

Kokonaisuus näyttää tältä.  Naapuriin tuli eilen uusi morsian ja kävimme esikoisen kanssa juhlissa. Olen siis jo kahdet häät juhlinut näissä vaatteissa, ja lisää menoja on luvassa.  

Löysin valmiin, pitkän mekon tytölle ja siihen sitten oranssit kengät pariksi.  Maahan asti ulottuva helma onkin nyt muotia, mutta omaa kangasta oli sen verran niukasti, että siitä ei olisi saanut tällaista mallia.  Sitten seuraavaan mekkoon ostetaan se neljä metriä kangasta.