Joulun alku olohuoneessa - Christmas Beginnings in the Living Room

Ensimmäiset joulukoristeet löysivät paikkansa olohuoneessa heti joulukuun alussa.  

Tällä kertaa teemana on linnut - olisitko arvannut? :)

Päätin käsitellä koko jättisuuren kirjahyllysysteemin.  Halusin rauhaisan ja vaalean värimaailman ja ihan pikkuisen punaista.  

Sohvilla oli myös lampaantaljoja, mutta ne hävisivät lasten leikkeihin! 

Niinpä miltei kaikki kirjat kääntyivät ja valitsin neutraalinvärisiä koriste-esineitä.  

Puutarhan ruusut sopivat yhteen lintutaulun marjojen kanssa. 

Keskellä lasinen seimi-asetelma.  Se on ollut miehelläni jo ennenkuin tapasimme.  

Rauhaisaa Adventtiaikaa! 

Our living room got neutral Christmas decor at the beginning of December.  Can you guess that I am liking birds at the moment? :) Sheep skins disappeared into the children's room soon after I took them out!  Glass nativity set was found in my husbands stuff...perhaps given by his mother? 

Have a peaceful Advent season!

Talvi on täällä

Maanantaina meillä satoi lunta. Oman muistini mukaan ensimmäistä kertaa marraskuulla saamme nauttia näin talvisesta säästä.  Päätimme lähteä vuorille mäen laskuun.

Kaupunkimme on laaksossa, ja sää oli aamulla oikein sumuinen, harmaa ja ankea. Mutta kun puskimme sumurajan yläpuolelle, meitä tervehti säihkyvä lumi.

Lapset laskivat posket punaisina mäkeä. Minäkin laskin yhden kerran, mutta sitten päätin viedä kameran kävelylle. Nautin lumessa kahlaamisesta ja upeista maisemista. Vielä yksi kukkula, vielä vähän pidemmälle!

Maisemat olivat aivan erilaiset kun katsoin eri suuntiin.  Pehmeitä kukkuloita, jyrkkiä vuorenseiniä, kauniita laaksoja, pähkinäpuita...

Kaiken kruununa pilvien upeasti läikittämä taivas. 

Tämä oli suosikkinäkymäni ja napsin siitä kymmeniä kuvia aina uudesta kuvakulmasta, kun pääsin vielä hiukan pidemmälle ja korkeammalle.  

Ihana talvi! 

Meillä kävi talvi - Winter visited us

It looks like our winter came and left.  

It was short and sweet - just three days of snow.

You learn to seize the moment.

If you want to play in the snow, you do not wait for a perfect moment.

There is snow, let's go! 

First I drove too far into the mountains, but got to enjoy these awesome views.

And the kids had enough time to get exhausted in the snow.  

Eppu enjoyed gentle slides down the hills - nothing like the wild guys up over there!  

This is the same place where we visited last year and I took the horse pictures.  I loved that experience.  I didn't have time to go check if there were any horses around this time.  

Lumi tuli ja suli - kolme päivää. 

Jos haluaa laskea mäkeä, ei voi odotella.  Nyt on lunta, mäkeen vaan! 

Ajoin ensin liian kauas vuorille, mutta sain lohdutuspalkinnoksi ihanat maisemakuvat.   

Black and White

Winter came and left and we are yet to see its effects on fruit trees and other crops in the fields. 

There is stark beauty in the mountainous area around our city when the snow falls.

Let's go up to the hills with the kids, a friend invited. 

I left the kids sledding down the steep hills with friends and my husband and took my camera for a walk.  The sky was thick with grey clouds, up in the mountains clouds were hanging low.  

I congratulated myself for packing my winter boots with us when we last visited Finland.  Walking up and down the snowy hills was a delight! 

The black and white winter scenery.  

Spring is green with flowers, summer is green turning brown and autumn is dusty brown and dry.  I am so thankful for each season! 

While trying to get this tree framed for the picture, I turned around and saw something.   They were far, but I recognized the silhouettes immediately, walking in the snow and disappearing soon behind the hills.  I must go see them, I decided.  

I walked down the hill and up the next where I had to stop and take a picture of this beautiful tree.  I was happy to get the sky in the background.  

And then, getting more excited and a bit out of breath, I continued up the hill.  

I stopped to change my camera lens and slowly and carefully approached a herd of horses grazing in the snow.  

Originally I had seen only two horses, but the closer I got, the more horses I saw.  

Just when I arrived, three horses started to disappear behind one hill. I decided to climb higher to see them as well.  I was up for a surprise!

But  will show more pictures next time.

:)  

And I think black and white photography is my favourite! 

Mustaa Pekkaa kesyttämässä

The title means "Taming Black Peter" :)

Talvi saapui tänne jo kevääseen hurahtaneeseen maisemaan.  Ihanat vaaleanpunaiset hedelmäpuiden kukat saivat valkean vaipan ylleen.

Aamuiset maisemat

 Minä en kyllä koskaan uskonut, että talvi olisi ollut tässä.  Helmikuu on vuoden kylmin kuukausi, valistin lapsia ja en alkanut tekemään mitään kukkaistutuksia pihaan, vaikka viikonloppuna oli oikein mukavat lämpölukemat.

Eilen lumisadetta katsellessani muistin, että Suomessahan on talviloma! Pidetäänkö talviloma tällä viikolla? kysyin lapsilta ja sain vastaukseksi hurraa-huutoja.  Kotikoulussa ei ole niin nöpönuukaa näiden aikataulujen kanssa.  Nautitaan nyt lumileikeistä kun lunta kerran on.

No, mutta siihen Mustaan Pekkaan.

Musta Pekka on meidän viime kevään pennuista jäänyt poikakissa.  Mustan Pekan äiti piilotti lapsensa huolella, joten ne jäivät kaikki puolivilleiksi.  Pekka-poika käy kyllä syömässä ja sitä voi vähän silitelläkin, mutta sydämeltään se on hyvin epäluuloinen kaksijalkaisia kohtaan.

Keittiöön Pekka ei ole uskaltautunut oleskelemaan, mutta kannoin sen nyt ulkoa miukumasta muiden seuraan.

Voi, miten sitä jännitti sisällä olo!

Kun enää ei käyty ovella moukumassa eikä ikkunoissa kiipeämässä eikä peruna-astiassa piileskelemässä, Pekka rauhottui penkille.  Rentoutuneeksi tätä makoilua ei kyllä voi sanoa...

Tykkää, ei tykkää, tykkää, ei tykkää...

Tytöy kävivät katselemassa Pekan möyryämistä penkillä.  Halusin ajatella, että ne rauhoittelivat ilmeisen hermostunutta pojua.  Lopun aamua Musta Pekka istui penkin alla, jossa oli mukavampi seurata keittiön touhuja.  

Ei ollut kyllä hääppöinen ilma ulkona ja sähköt olivat poissa yli 15 tuntia.  Onneksi on muitakin konsteja hihassa kuin sähkön varassa oleminen...Vaikkakin tähän mennessä tämä on ollut meidän helpoin talvi!

Shortly in English:
Black Peter is our little kitty boy who has deep suspicions towards humans.  On our first snow day I brought him to the kitchen and he was trying to relax in the warm room.  Electricity was out for the whole day, but we were not shaken.  Actually this year we have had really good electricity, the best ever!  

Jouluisia valmisteluja: ompelukärpänen puraisi

Viime Joulun koristeluja

Oi ystävät, joulunaikaa ja jouluntaikaa!

Joka vuosi se vähän niinkuin yllättää...sateinen ja mutainen sää ei oikein hehku sitä viileän vaaleaa joulutunnelmaa, joka minua pohjoisessa Suomessa hemmotteli ensimmäiset 19 vuotta.  Mutta kuten tiedät, jos olet lukenut blogia pitempään, sisällä tapahtuu sitäkin enemmän!

Täällä ompelukone surisee...tai siis surisisi, jos sähkösetä vääntäisi vipuansa.  Tänä vuonna meillä on ollut oikein hienosti sähköä, mutta annapas kun suunnittelen ompeluprojektin joululle!  Eilen perustin ompelushopin vierashuoneeseen ja naps, menivät sähköt.  Mutta minäpäs saan aikaiseksi ihan vaikka sinnillä.  Ompelen, kun sähkö saapuu (koululaisilla on lomaa, joten minulla on enemmän aikaa ommella pitkin päivää) ja vein osan kohteista ompelijalle.  Täällä on useita ompelimoja, joissa taitavat naiset saavat aikaan puolta nopeammin kuin minä.

Olen laukannut viime viikon basaarissa.  Mainitsin kaksi vuotta sitten, kuinka lempibasaarini - kangasbasaari- on lopetettu.  Se siirrettiin uuden basaarin sisälle, mutta en onnistunut löytämään sitä.  Uusi basaari on ihan jättikokoinen.  Mutta, onnekkaan sattuman kautta tänä vuonna minäpä löysin sen!  Perimmäisen nurkaan laitettu, matalat katot jäivät ihan piiloon muiden palatsimaisten rakennsten joukossa.  Kävelin sen läpi, päästä päähän, useaan kertaan, onnellisen typerä hymy huulilla: olen tullut kotiin!  Löysin kauan kadonneen ystäväni!  (käytin oikeasti näitä lauseita kuvaillessani tunteitani).  Ostin metrikaupalla kangasta, kun se täällä käy vähän liian helposti; halpaa on.

Haluan joka joulu loihtia vähän erityylistä joulusisustusta.  Eräs ystäväni sanoi ompeluintoani ihmetellen, että hänelle joulujuhlassa tärkeää ovat ystävät ja ruoka.  Minä taas rakastan koristelemista ja kiinnitän niihin huomiota.  Se vaan on sellainen juttu, josta nautin ja joka on osa meidän jouluperinteitä.  Koristellaan eikä meinata.

Kävin selailemassa vanhoja joulupostauksia ja tällaisia värisävyjä pöydässä on ollut menneinä vuosina: perinteisen joulunpunaiset, äidin Suomesta lähettämät joululiinat.  Seuraavana vuonna peitin valkoiset lakanat tummansinisellä tähtikoristeisella harsolla.  Sitten on ollut sinivalkohopeaista mekkokangasta ja viime jouluna pöytää koristelivat kultasävyiset liinat.  On siellä välissä varmaan ollut jotain muutakin.

Tänä vuonna otan taas perinteiset punaiset liinat esiin, mutta ompelen pirteän vihreästä kankaasta siihen kaitaliinoja.  Mietin ensin jokaiselle oman tabletin ompelua (puhun tässä siis ihan pöydän paikkamatosta, en elektroniikasta enkä lääkkeistä), mutta päädyin vähän työmäärää helpottavaan kaitaliinaratkaisuun.  Tuloksista kuvaa kun tuloksia saapuu (vihje: sähkö auttaa asian eteenpäin).  Mukavaa jännittää, että riittäkö kangas, kun pihiyden puuskassa ostin kaksi metriä kolmen sijasta (kun hintahan oli jopa 1,5 euroa/metri.  Tyhmää säästöä, mutta en jaksa mennä enää ostoksille.  Leikataan!

Niin, se ompeluprojekti, jonka aloitin tässä ennen noita kaitaliinoja on uudet verhot!  Ja vierashuoneeseen eli olohuoneeseen!  Ja itse tehtynä!  Joo, tämä ihan oikeasti ansaitsee kolme huutomerkkiä.  Mutta huoneesta tulee nyt vihdoin, seitsemän vuoden jälkeen, sellainen, jossa voisin jopa muutenvaan viihtyä!  Olen opiskellut verho-ompelua sellaisella innolla, että esikoinen ehdotti minulle verhoomon avaamista.  No, askel kerrallaan.  :D  Ehkä kun kasvan isoksi.

Millaisia valmisteluja sinulla on joulun alla?  Pöliseekö jauhot?  Poriseeko padat? Suriseeko ompelukone?  Kilisevätkö puikot?

Luminen lauantai

Sään vuoksi piti perua viikonloppusuunnitelmat.

Oli luvattu lunta ja pakkasta, joten matkustus kesärenkailla ei olisi onnistunut. 

Saimme helmikuun kunniaksi ihanan lumimyräkän.  

Myräkkä.  Enpäs ole tätäkään sanaa käyttänyt pitkään aikaan. 

Mutta tähän se sopii kuin nenä naamaan. 

Saimme viettää leppoisan lauantain kotosalla.  

Kun olin saanut sormet kohmeeseen kameran kanssa ulkona juostessa, pelastauduin lämpimään keittiöön.  Tällainen ilma on hyvä tekosyy joulumusiikille.  Ihanaa David Nevuen pianomusiikkia: 

Ikkunalaudan asukit haaveilevat kevätilmoista pitsiverhon suojissa. 

Lapset leikkivät lumessa ja eihän tätä mahdollisuutta voi jättää käyttämättä: 

Kanelikaakaota ja vaahtokarkkeja!

...tai Eppu sai vain lämmintä maitoa.  

Välipalaksi grillileipää...Mutta sähkökatkos muutti suunnitelmat...

...jatkettiin kaasuhellalla grilled cheese-leivillä: 

Räystään alla värjöttelevät linnut.  Suojaisten paikkojen luona kävi kuhinaa.  

Helmikuun rakkausviesti :)

Onhan se ystävänpäiväkin tässä kylmässä kuussa.