Häähumu jatkuu

Kakkospostaus häistä tulee tässä! 

Häät ovat Keski-Aasiassa hyvin erilaiset kuin mihin olemme Suomessa tottuneet.  Esimerkiksi hääpari ei yleensä päätä häihin liittyvistä asioista keskenään.  Morsian voi esittää toiveensa vanhemmilleen ja sulhanen vanhemmilleen ja sitten perheet puhuvat keskenään.  Yleensä naiset hoitavat hääjärjestelyn, mutta raha-asioissa on tottakai koko perhe yhdessä päättämässä.

Kakkospäivä alkoi aikaisin.  Morsian aikoi tulla kaasoineen ja siskoineen taloomme valmistautumaan. Varmistin edellisenä päivänä kellonaikaa.

"Me tulemme kello viisi aamulla" sanoi morsiamen vanhempi sisko.

"Ei, me nukumme silloin vielä!" huudahdin kauhistuneena.

Tytöt nauroivat ääneen 'vitsilleni'.  Lopulta sovimme, että he voivat tulla kello kuusi ja asettua sisäpihamme toisella puolella oleviin huoneisiin.

Kello 5.45 portilla sitten kolkutettiin ja kampaajan avustuksella alettiin valmistautumaan.    

  

 Morsiamen siskoa viimeistellään.  

 Ja itse prinsessa, 17-vuotias. 

Hääpäivänä ensimmäisen kerran saa keski-aasialainen nainen nyppiä kulmakarvansa.  Naimattomat tytöt tunnistaa siitä, että heidän kulmansa ovat vielä luonnontilassa.  Vahvat kaaret ovat ihailtava piirre naisen kasvoissa ja kulmia värjätään ahkerasti tummemmiksi ja kaaria piirretään sekä kasvojen sivulle päin että keskeltä yhteen.  

 Ihomaalauksia tehtiin kasvoihin ja käsivarsiin.  

 Odottelua...

 Sulhanen saapuu.  Sulhanen ystävineen tulee morsiamen kotiin musiikin säestyksellä.

 Pilli soi kimeästi ja rumpu paukuttaa tahtia.

 Sulhasen ystävät tanssivat hänen edellään kun he saapuvat pihaan.  Sulhanen äärimmäisenä vasemmalla.  Huom. morsian ja sulhanen eivät ole vielä tavanneet toisiaan.  En tarkoita vain tänä päivänä, vaan ... koskaan.  Morsiamella on kuva sulhasesta, mutta valinta tapahtui vanhempien avustuksella.  Oli jotenkin kummallista nähdä sulhanen hääpäivänä ja tietää, että morsian ei ole vielä häntä livenä nähnyt.

 Siinä on jotain selkäpiitä kihelmöivää, kun sulhanen saapuu hakemaan morsiantaan omakseen.

 Sulhasseurue ohjataan istumaan erääseen huoneeseen.  Samaan aikaan vieraita saapuu juhliin.

 Morsiamen äiti siskoineen vastaanottamassa naisvieraita.

 Poskisuudelmat, halaukset ja kuulumisten kyselyt (punapuseroinen on morsiamen äiti).

 Sisällä naisten valmistautuminen jatkuu.  Morsiustyttö koristellaan ihan yhtä hienoksi kuin morsiankin.  Päässä on peruukki ja kruunu ja meikkiäkin taisi äiti hänelle laittaa.

 Hääkuvaaja tuli ottamaan morsiamesta kuvia.

 Ulkona on kiirettä; vieraille tarjoillaan ruokaa ja tottakai kuuma tee pitää tuoda pöytään heti kun vieraatkin saapuvat.  Ruokana on taikinan sisään käärittyä jauhelihaa.  Niitä pyöriteltiin edellisenä  iltana valmiiksi keittiössämme, vanhin tyttönikin oli siellä pyörittelemässä niitä.  Homma sujui häneltä niin hyvin, että eräs sukulainen aikoi tehdä tytöstäni itselleen miniän.  Hänen noin kymmenvuotias poikansa oli myös keittiössä ja kuulemma ihastunut.  Kieltäydyin kohteliaasti, mutta sanoin, että jatketaan keskustelua kymmenen vuoden päästä! Meillä saa nimittäin nuoret itse päättää puolisonsa...

 Padan äärellä oli vilinää.  Koska suvut ovat suuria, apua löytyy juhliin.

 Päälle laitetaan sipulikastike ja smetanaa.  Olipas se hyvää! (syönti tapahtuu ilman haarukkaa...)

 Kun morsian ja vieraat ovat valmiita, morsian viedään huoneeseen, josta sulhanen tulee hänet noutamaan, tässä tapauksessa yläkertaan.

 Morsiamen tielle levitetään kangas, ja heti kun hänen kenkänsä ovat siitä astuneet, sulhasen ystävät hyökkäävät repimään kankaan pikkusuikaleiksi. Matkamuisto häistä...

Sulhanen saapuu.
He tapaavat ensimmäisen kerran huoneessa.  Morsian odottaa huoneen nurkkaan kankaalla eristetyssä 'majassa'.  Kangas on usein ompelijan tilkuista kokoama morsiuskangas (tilkkutöitä on vain häätilanteissa; pöytäliina, tämä verho tai istumapatjat, korpatsat).  Sulhanen astuu sinne ja antaa hänelle korun tai sormuksen.  He katsovat toisaan peilin kautta.  Sitten sulhanen antaa morsiamen suuhun sormellaan hunajaa (olkoon avioelämän suloista).  En ollut mukana tällä kertaa, mutta olen istunut tässä morsiushuoneessa toisissa häissä.  Sitten he lähtevät yhdessä ulos.

 Ensimmäinen julkinen tilanne yhdessä.  Muuten, muslimitraditioin suoritettu 'tahdon'-kysymykset on esitetty edellisenä iltana, mutta morsian ei tullut huoneeseen vaan antoi vastauksensa välimiehelle oven takaa.

 Karkkisade. 

 Morsian sanoo jäähyväiset isälleen.  Isä ei jatka matkaa hääjuhlaan, vaan nyt tytär on virallisesti annettu toiselle suvulle.  Joskus morsian voi itkeä isänsä kaulassa niin kovaa, että muu sukukin alkaa itkemään (nimim. itsekin itkenyt).  Ja tottakai morsiamen äiti itkee.  Onnesta? Ehkä peläten mitä uusi elämä tuoreena miniänä tuo tullessaan? Tytärhän on nyt uuden perheen jäsen.

 'Hyvä' tytär on surullinen omissa häissään, koska se merkitsee hänelle lähtöä vanhempiensa kodista.  Sätelevästi hymyileviä morsiamia en ole vielä täällä tavannut, mutta se on kulttuurijuttu.

 Isoäidin jäähyväiset.  Vanhoja ihmisiä kunnioitetaan Keski-Aasiassa hyvin paljon.

 Hääpari jatkaa matkaa paikalliseen rekisteröintivirastoon, jossa heistä tulee virallisesti aviopari.  Sitten on hääjuhla ravintolassa.  Joskus sulhasen perhe järjestää hääjuhlan kotonaankin, jos tilaa riittää.

Illalla, kun hääpari on asettunut uuteen kotiinsa sulhasen kotiin, menivät morsiamen äiti sisaruksineen ja muine sukulaisnaisineen sinne kylään.  Minäkin pääsin katsastamaan morsiamen uudet huoneet. Huoneita oli kaksi, joissa oli uudet matot ja verhot.  Huoneessa on perinteinen morsiusarkku, jonka päälle oli järjestetty häitä varten ommellut matot, korpatsat, peitot ja tyynyt. Seinille on ripustettu morsiamen uuden puvut.  Siellä oli n. 20 kaunista mekkoa kaikissa eri väreissä.  Suosikkini oli punainen muotoonommeltu samettipuku, jossa oli todella kauniita kukkakirjailuja kaula-aukon ympärillä, laskeutuen toispuolisesti vyötärölle ja lisää kirjailuja helmassa, nousten toispuolisesti ylöspäin.    

Morsian istui sisemmässä huoneessa verholla eristetyssä nurkkauksessa kaasonsa ja siskonsa kanssa, mummojen ja sulhasen sukulaisnaisten ympäröimänä.  Koko ajan kun söimme ruokaa ja juttelimme, lausui naispuolinen 'mullah' laulavalla nuotilla Koraanista säkeitä. Aina välillä oli rukous, jonka aikana kaikki nostavat kätensä ylös ja pyyhkäisevät käsillään kasvojen edessä kun Amen lausutaan.  

Kaikille vieraille annettiin lahjoja; ruokaa, pukukangas, huivi.  Morsiamen äiti sai enemmän; peittoja, kenkiä ja muutakin.  Minä, 'yllätysvieras' sain myös pussin, jossa oli leipää, karkkia, saippua, kakkuja ja huivi.

Illan lopuksi morsian vietiin ulos.  Pihalle oli asetettu matto, jonka päällä hän seisoi peitettynä perinteiseen takkiin ja pidellen kasvojensa edessä isoa viuhkaa.  Sulhasen suku ja ystävät (naispuoliset) toivat vuoron perään lahjansa matolle ja kävivät suutelemassa morsianta poskille.  Illan hämärtyessä vieraat lähtivät pois ja morsian palasi huoneeseensa.  Hänen puoleltaan paikalle jäi vain joku tädeistä, muuten hän on sulhasen sukulaisnaisten hoivissa, virallisesti uuteen perheeseen otettu jäsen.  

Eikä tässä vielä kaikki: häät ovat monimutkainen tapahtuma! 

Ensi postaukseen...

Häähumua Keski-Aasian tyyliin

Lupasin näyttää kuvia häistä, jotka vietettiin talossamme, kunhan toivumme.  

No nyt ollaan toivuttu häistä, Joulusta ja uudesta vuodesta!  

Arki on alkanut kotikoulun merkeissä ja Joulukoristeiden pois laittamisella.

Uuden vuoden päätöksiä on tehty ja niistä sitten myöhemmin...

Mutta nyt kuvia Keski-Aasian häätouhusta. Laitan niitä muutamassa eri postauksessa, koska kuvia on paljon!

Jokainen viettää häitään tietenkin aina vähän omalla tyylillään ja perheen varallisuuden mukaan, mutta tietyt asiat on aina osa hääjuhlan viettoa.  

Miehet kokoontuvat edellisenä iltana kuorimaan ja pilkkomaan porkkanoita.  

Porkkanat menevät osh-ruokaan - perinteiseen keski-aasialaiseen ruokaan, jota tarjotaan aina ihan varmasti häissä (ja muissakin juhlissa).  

Tässä porkkanat on peitetty puuvilla-täytteisillä istumapatjoilla, jotta yöpakkanen ei pääse nipistelemään.  

Kohta saapuu kokki ja alkaa töihin.  

Sipulit on kuorittu ja pataan menossa.

Pihaan on tuotu vuokrapöydät ja tuolit - niitä ei ole vielä katettu.  Häihin kutsutaan kaikki sukulaiset, ystävät, tuttavat, työkaverit ja naapurit.  Tämä ensimmäinen tapahtuma on vain miehille ja he yleensä istuvat ulkona.  Naiset tulevat eri aikaan tai - niinkuin näissä häissä - eri päivänä. Onneksi ei satanut vettä, vaikka kylmä oli muuten!

Ruoanlaittopiste järjestettiin pihan takaosaan.  Eteen ripustettiin (suihku)verhot. Kuvassa näkyy joitain osia ruoanlaitosta: kaasupullo, öljypullo pöydällä, iso metallinen samovaari teeveden keittoa varten ja polttopuuta, jolla lämmitetään itse osh-pata.

Poikamme seuraa kokin työskentelyä.  Viiden litran öljypulloihin tehdään reiät...

 
...ja ei kun kuumentamaan.  Osh on todella öljyinen ruoka.  Maistuva, mutta öljyinen.  Huomaa 'pikku' pata.

 Porkkanat ja lihaa.

Keski-Asiassa asumisen jälkeen en enää pelkää raakaa lihaa, joka on pilkottu kirveellä epämääräisiksi palasiksi.  Huomaatko kuinka kauniin pieniksi suikaleiksi porkkanat on pilkottu?  Viiden-kuuden hengen miesporukka pilkkoi niitä kolmisen tuntia.

Padassa on lihat, sipulit, porkkanat ja kik-herneet.  Päälle lisätään vielä riisi.  Mausteina on kumina ja suola.

Pöydät on katettu ja ensimmäiset vieraat ovat saapuneet.

 
Ruoanlaittopiste eri näkökulmasta.

Valmista ruokaa käännellään, jotta saadaan pohjalla kypsyneet lihapalat ylös pilkkomista varten.

Ja ruokajuomana on - teetä!

 Lämpimästi pukeutuneita vieraita on jo piha täynnä.

Heille tarjoillaan kahden hengen lautaset pöytään. Pöydässä on myös salaattia, leipää, karkkia, pähkinöitä ja hedelmiä.

Lisää vieraita tulossa pihalle.  Miesten ateriointi kesti parisen tuntia.

Osa vieraista laitettiin isoon huoneeseen istumaan.  Lattioille, tottakai, Keski-Aasian tyyliin.  Tämä huone on yksi niistä, jotka remontoitiin häitä varten.  Huonekaluja ei tarvita, kunhan lattialla on paksut matot ja istumapatjat eli korpatsat.  Kengät jätetään huoneen ulkopuolelle.  Poislähetiessä yleensä omat kengät löytyy.  Kannattaisi ostaa kengät, jotka ovat ainutlaatuiset väriltään - tai kooltaan.  Joskus kengät pääsee vaihtumaan isoissa juhlissa.  Jotkut ovat oppineet 'piilottamaan' omat kenkänsä esimerkiksi sisälle oven viereen.

Sulhasen sukua yläkerran huoneessa, jonne on katettu pöytäliina. Sulhasen suvulle tarjottiin vähän enemmän ruokaa...kahdenlaista salaattia ja juomavaihtoehtoja.

Myös ulkokuistimme otettiin ruokailukäyttöön.  Siinä istuivat hengelliset johtajat.

...rääppiäiset! Kun vieraat ovat lähteneet pääsevät pojat pöytään herkuttelemaan.  Häät ja muutkin juhlat ovat herkkupäivä lapsille, jotka vaeltelevat pöydästä keittiöön ja taas vierashuoneisiin ja aina löytyy jotain hyvää suuhunpantavaa.

Sitten alkoi pöytien siivous ja keittiössä salaattien valmistus seuraavan päivän hääjuhlaa varten, jonne ilmestyisi se morsian ja sulhanenkin.

Seuraavaan postaukseen!

Christmas mantel with traditional decorations

I am finally getting around to show you my Christmas 'mantel'.  As I mentioned earlier, I was not able to decorate the living room early this year.  Usually I try to start decorating around the Finnish Independence Day which is 6th of December.  After we have celebrated the Independence Day with blue and white decorations,  I can switch into the Christmas color and theme of the year.

But this year everything was on hold.  We live in a rental house and when the owners asked in the beginning of November if they could celebrate their daughter's wedding here we willingly agreed.  At that time we did not know the actual timing of the wedding...in Central Asia weddings materialize very quickly and the details are left to the last minute.  So the days were going by, going by... Finally we had to remind them that we have a Celebration coming on the weekend of 24th and 25th, and if they could plan the dates before or after that ...pretty please?

The wedding was on the 17th of December and on the 23rd they still had a full day of special party of presenting the wedding gifts for their daughter.  I think she is finally, definitely married.

We do not have a fireplace and a mantel, but we do have this huge shelving system in our living room.  When we moved in I wanted to have it ripped off quickly taken down, because a) it was not pretty b) I was sure I wouldn't have enough stuff to fill all those shelves.  Unfortunately they are glued into the wall.  We were afraid to damage the walls and the shelves if we tried to remove them so they got to stay. And yes, I found enough stuff to fill them...

This Christmas I wanted to stay in the familiar, traditional red and white color theme.  My mom had bought me beautiful red tablecloths and I had found this pretty unused window in our yard in the summer.  I knew I wanted to use the window on the 'mantel'.  I started with the snowflake material and the window.  Then it was time to shop around the house!

I gathered traditional Christmas decorations and winter-y things used in Finland and USA.

The mittens do not fit the color scheme but i just liked them so much.  I never gave them to my kids to use (sorry mil!) because they were just too cute.  So I had to use them here!  I actually bought the little Christmas Trees in the bazaar.  They were fluffy and pretty and I was hungry for something green. I used red velvet bows for one and little red roses for the other.

These are all inherited from and given by friends.  They are not a 'match' but they belong together.

I made the gingerbread men with the kids this year.  They each drew a gingerbread man on a piece of paper and we cut it out.  Then we used it as a model for the material and cut that out.  The kids got to choose the eyes and buttons and I helped them to sew them in.  Bigger kids sewed the mouths themselves. I machine stitched the men together and we used Central Asian cotton to fill them. It was fun and they are adorable, but next time we need to make them bigger!

Little red elves sitting on the window are very traditional in Finland.  They are made of red yarn, a wooden ball and some material for the hat.  The wooden tulips are from Finland as well.

Merry Christmas!

Linking here: