Usea pakkasyö on nipistellyt vuoriston kasvit hallanharmaiksi. Aurinkoraidat ovat kauniita:
Viikonloppuisin täältä ei malta olla poissa. Sateiset säät tekevät teistä mutaiset ja vuorenrinteistä liukkaat, mutta kylmä kovetti maaston tallusteluun sopivaksi.
Pohjoisrinteet hohkaavat vielä hyhmää.
Eppu vietti hetkisen valloitusta suunnitellessa, itsekseen puhuen ja viittoillen:
Itseäni ihastuttaa maaston monet värit ja yksityiskohdat. Kuivan joenuoman harmaat kivet ja kuivuneet oksat ovat kauniita kuihtuneen ja huurteisen ruohon seassa.
Toisaalla lumi läikitti jo ennestään kirjavia kiviä villiin kuvioleikkiin.
Mikäs tämän pehmoisen kiven on noin moukaroinut? Vedenpaisumus?
Sammalta löytyy harmaanvihreää...
...ja jännittävää mustaa sammalta ja kolo kivessä!
Oma suosikkini, huurteisenherkkä kanerva (?). Tätä haluaisin joulupöytään. Jos kävisi vielä ennen joulua täällä katselemassa ja poimimassa.
Frosty morning hike in our favorite weekend place. I especially enjoy the details and the colors that this amazing place offers.
No comments:
Post a Comment
Kommentin jättäminen on tervetullutta! Kuka olet, mistä löysit tänne, mitä mietit?