Kyllähän se siitä sitten tunnistettiin. Meidän lapsenlapsi eli Muffyn pentu, joka asuu tuossa naapurissa!
Mutaiset tiet ovat kyllä tapposysteemi koirankuonolaisille - tai ehkä niille omistajille.
Muffy ja Tuzik kieriskelivät iloisena mudassa leikkimässä. Itse rakentelin esteitä keittiöön, jotta rapatassuinen koira jäisi eteismatolle makaamaan. Aina se livahti kuitenkin imuroimaan päydänalusia. Muffy on aikalailla pyöristynyt ja täällä odotellaan perheenlisäystä. Olisihan se somaa, jos jo pukinkonttiin saisi koiravauvoja!
Tässä on kuva Tuzikista puhtoisena pennunpallerona ja nykynuorena sadepäiväasussa:
No comments:
Post a Comment
Kommentin jättäminen on tervetullutta! Kuka olet, mistä löysit tänne, mitä mietit?