Miten sitä osaa selittää vakavan lievän riippuvuuden kirpputorien tonkimiseen?
Aarteiden etsiminen kirppiksiltä ja vanhojen tavaroiden kaupasta on ihan erilaista kuin normishoppailu.
Olin pari viikkoa sitten suuressa ostoskeskuksessa ja tuli melkein ahdistus siitä tavaran määrästä...Eikö riittäisi että valikoimassa on viittä eri kenkää ja viittä eri laukkua, täytyykö sitä tarjontaa olla satoja ja tuhansia erilaisia? Se ylenpaljous ja rahankulutus ei tuntunut yhtään kivalta, vaikka löysinkin mitä hain. Tuli ähky ja pöhky ja olin iloinen kun pääsin ulos.
Mutta sitten nämä kierrätyskaupat: koskaan ei tiedä mitä löytyy ja ainutlaatuista tavaraa täynnä koko kauppa!
Seasiden-reissun viimeisenä päivänä tosiaan heräsin siihen, että en ole kiertänyt paikkakunnan kirpputoreja ollenkaan! Merenrantapaikoissa on usein rihkamakauppoja, joissa myydään turistitavaraa tai "antiikkia" (kauheilla hinnoilla), mutta löysin ystäväni guuglen kautta kivan, ihan oikean kirpputorin.
Nimeltään Rag & Bone, sisällöltään yllättävä käänne oli laaja armeija- ja sotilaskampe yhdessä nurkassa, mutta muuten ihan tavallista tavaraa. Mietin hetken, että tarvitsenko sotilaan lounaspakkia, mutta päätin jättää välistä.
Hinnat olivat ilahduttavia, tällaiset turistipaikat kun voivat helposti laittaa sitä turistilisää hintoihinsa.
Mukaan tarttui tämä jännittävä purkki.
Peppi Pitkätossua siteeraten, purkkeja ei voi olla koskaan liikaa ja niitä voi käyttää moneen asiaan!
Tässä purkissa silmää miellytti pilkut ja värit. (Ja hinta!) Taitaa olla se pastellivärikausi olla saamassa laajennusta...taakse se ei vielä jää!
Jos tämä purkki ei pääse "oikeaan" käyttöön, siitä tulee silmänilahduttaja vaikka keittiön hyllylle. Aion nimittäin laittaa keittiöön uuden hyllyn kunhan pääsemme taas kotiin Keski-Aasiaan :)
Ostin sieltä myös kortteja mukavaan hintaan ja yhden lasten kirjan. Niitä haalin koko ajan, kun pitää varmistaa, että ensi vuoden koululaiselle riittää lukemista.
Teimme yhden päiväreissun Astoriaan ja siellä kierreltiin vähänä näitä toisen käden kauppoja. Pikkuiset piparimuotit oli niin suloisia...olivat dollarin kappale, mutta pääsevät takuulla käyttöön viimeistään jouluna (johon on alle puoli vuotta aikaa!). Kissa! Joita meillä on kotona kuulemma odottaa jo kuusi, ja yksi oli raskaana :) Tervetuloa Vilkkilään...
Samasta kaupasta ostimme myös pussillisen kirjoja...Lukutoukkaperheelle tulee halvemmaksi ostaa käytettynä kuin uutena.
Yhtenä päivänä mies-kulta halusi ilahduttaa ja lähdimme kahden kesken yhteen ihanan näköiseen kauppaan, jonka olin bongannut jo monta viikkoa sitten. Ensimmäisellä yrityksellä kauppa oli ollut kiinni, mutta nyt onnisti. Kauppa itsessään on kaunis, täynnä Romua ja Roinaa, niinkuin hellästi kutsun näitä aarteita.
Tea Thyme & Lavender Vintage Boutique & Tea House on nimeltään tämä aarreaitta. Harmi kyllä hinnat ovat sitten vähän yläkanttiin...se on tuo vintage-sana nimessä, jonka pitäisi jo varoittaa. Kauppa on kuitenkin suuri ja erittäin hyvällä maulla laitettu...Sisustettu pieniksi huoneiksi, joilla jokaisella oma väriteema. Siellä kiertelee ihan saadakseen hyvää mieltä ja silmäkarkkia!
Punavalkoisesta keittiönurkkauksesta silmiin osui heti tämä ruusutaulu - vai onkohan se leikkuulautana käytetty? Naarmuja oli sen verran, että ehkä joku on oikeasti käyttänyt sitä sipuleilleen.
Rakastan ruusuja ja erityisesti nuppuja ja tämä pääsee sinne samalle keittiönhyllylle!
Mutta en aio leikkuulaudaksi ottaa tätä antiikkipalaa.
Samasta putiikista löytyi Pikku Miehiä-kirja. Lomaviikolla olimme alkaneet lukea sitä lapsille, mutta kirja piti jättää mökkiin. Nyt jatkuu klassikon lukeminen iltaisin.
Kirja on vuodelta 1965 ja siinä on ihania kuvia. Olen näitä kirjoja lukenut itse lapsena ja nuorena ja on mukava jakaa ne omien lasten kanssa.
Sanonta pienissä vesissä ne suuret kalat kutevat pitää kyllä paikkansa. Kotimatkalle lähdettiin lupausten saattelemana, että jos näkyy lupaava putiikki, niin pysähdymme tutkimaan. Ja pian Seasiden ulkopuolella olikin ensimmäinen pysäkki. Kaupassa oli isot ikkunat, joista välkkyi kaikenlaista pikkutavaraa...ulos oli jätetty pesuallas, lasten leikkihuonekaluja ja muuta tärkeää kirpparikamaa houkuttelemaan ohiajavia.
Tiesin, että vanha amerikkalainen postisäkki täytyy saada kun sen juuri kauppaan tulleesta laatikosta myyjä esille nosti. Ostimme pussin lisäksi espressokeittimen ja pari kasettia matkamusiikiksi ja muuta pikkusälää ja maksoimme kaikesta $10!
Koko on suuri, laitoin kirjan vertailun vuoksi. Pohjassa on tummia pilkkuja, vaikka homeelta ei haisekaan.
En tiedä mitä sillä vielä tekisi, tuossa se lattialla makaa ja odottaa inspiraatiota.
Ehkä siitä tulee pyykkipussi, ehkä teen siitä tyynynpäällisen tai kaksi. Kangas on paksua kanvasta (?).
Ei raskisi leikata hienoa pussia...
...voihan sitä aarteita omistaa ihan vain niiden ihanuuden vuoksi?!?
Mitä sinä tekisit pussista?
