Ensimmäinen kotikoulupäivä on takana!
Aika lyhythän tuo ekaluokkalaisen viikottainen ainelista on...äidinkieltä, matikkaa, ympäristöoppia, uskontoa ja sitten se taideaineet: kuvaamataito, musiikki ja käsityö. Ja liikunta.
Suunnittelin tuntilistaa ja laskin viikkoja jouluun. Jaon viikkoja matematiikan kirjan luvuille: yhteen lukuun käytämme noin kolmisen viikkoa. Yksi syyslomaviikko siihen väliin, mutta siltikin tuntuu, että päiviä ja viikkoja on niin runsaasti! Ja kun tuo ekaluokkalainen osaa jo lukeakin. Mutta ehkä saan sen viime hetken paniikin aikaan juuri joulun alla, niin kuin yleensä :)
Ympäristöopin aiheita olemme käyneet läpi kuvakirjojen avulla jo pitkän aikaa...eläimet ja luonto ovat niin mielenkiintoisia! Lainasimme keväällä ystäviltä BBC:n Planet Earth DVD-sarjan ja se on kyllä katsomisen arvoista materiaalia. Tykkää vanhemmat ja lapset.
Täältä löytyy Wikipedian kattava esittely sarjasta.
Täältä löytyy videoita noista aivan erinomaisella laadulla ja tarkkuudella tehdyistä aiheista: luolat, meret, aavikot, metsät...koko maailma käydään läpi. Ja
tässä vielä tuon Discovery Channel televisio-kanavan Planet Earth-sivut.
Päätin, että koulupäivä alkaa aina uskonnolla. Pikkuveli ja -sisko ovat siinä myös mukana, ja saamme jatkaa jo aiemmin aamupäivärytmiin otettua Raamattuhetkeä. Kävin aiemmin kronologisesti läpi Vanhan Testamentin kertomuksia. Niihin löytyy helposti piirrustuskuvia netistä ja niitä peruskertomuksiahan ne ovat.
Tänään luimme "Jeesus Rakastaa Lapsia"-kertomuksen läpi Lasten Kuvaraamatusta, sillä oli kiva aloittaa syyslukukausi.
Koulupäivien pääasia tällä hetkellä on pitää oppimisympäristö postiivisena ja innostuneena. Äiti ei saa panikoida! Kun pikkusisarukset oli lähetetty toisiin puuhin, kävimme matematiikan kirjan kimppuun. Nimi etusivulle ja ensimmäisen tehtävän pariin. Tajusin heti, että olisi ehkä hyvä olla se opettajan opas. Aukeamalla oli kuva, josta kyllä ihan sen kuvan ja siihen liittyvien tehtävien perusteella saimme tarinan aikaiseksi, mutta opettajan oppaassa olisi varmasti se 'virallinen' tarina, ehkäpä se on jopa jatkokertomus. Matematiikka on aihe, jossa haluan, että tytär saa erittäin vahvan pohjan, ja siihen haluan panostaa kunnolla. Luulisin, että opettajan oppaasta saisin vinkkejä miten opettaa matemaattisen määritelmät lapsentajuisesti. Kävimme läpi uudet sanat "lukumäärä" ja "luku", jotka ovat eri asia kuin äidinkielessä ja lukemisessa vastaavat käsitteet (tytär arvasi että lukumäärä tarkoittaa kuinka paljon on lukenut).
Ensimmäinen testi äidin luovuudelle, positiivisuudelle ja kärsivällisyydelle tuli ihan odottamattomassa muodossa. Kirjassa oli piirrustustehtävä: talo ja piha, ja kuvaan piti lisätä 1 aurinko, 2 kuusta, 5 kukkaa, 1 lippu ja 4 lintua.
Tyttö on hyvä piirtämään ja nauttii siitä. Muut sujuivat hyvin, mutta kuusien piirtämisessä nousi tytölle paniikki: ne eivät olleet symmetrisiä eivätkä kauniita! Oleko itse yrittänyt piirtää kuusta? Sehän on melkein se vaikein luontoaihe, ainakin minulle. Kuusen oksia en saa ikinä menemään symmetrisesti ja ylöspäin pienenvästi, vaan oksat sojottaa vähän niin ja näin ja koko kuusi on vinossa. Eikö tähän olisi voinut laittaa koivupuuta? Tyttö piirsi ja kumitti, piirsi ja kumitti ja suuttui. Äiti yrittää kannustaa: ihan hyvähän tuo on. Ei ole! *kumitus kumitus kumitus* Kohta menee paperi puhki, äiti varoittee. Sitten miettimään, että miten opettaa kuusen piirtäminen. Tämänhän piti olla matikan tunti! No katsotaanpas näitä muotoja...aurinko on pyöreä, lippu on suorakulmio, linnut niinkuin litteitä kolmosia. Minkäs muodon voit löytää kuusesta? "Kolmioita" tuli vähän hammasta purren. Ja sitten äiti piirtää kolme kolmiota vähän päällekäin, suurin alimmaiseksi. Reunoja kun vähän pyöristää, niin eikö tule ihan hyvä kuusi? Jos 'hahmottelee' ensin kolmiot himmeästi, voi sitten tehdä lopulliset viivat kerralla haluamaansa muotoon.
Selvisimme kuusien piirtämisestä, ja se toinen kuusi laitettiin puoliksi talon nurkan taakse, että ei mene liian vaikeaksi. Innolla tytär kävi läpi seuraavat tehtävät, lisätehtävät ja haastavat lisätehtävät. Jos lapsi on yhtään mitään puuhavihkoja tehnyt, niin nämä ensimmäisen matematiikan tunnin tehtävät menevät kuin vettä vain!
Ja niin jäi tästä ensimmäisestä matematiikan tunnista hyvä mieli molemmille!
Hahmoteltiin.
Ja tajusin, että tässä ei tarvi kiinnittää huomiota siihen, että ymmärtääkö lapsi tehtävän ja matemaattisia käsitteitä, vaan huomiota tarvii se, että lapsen kanssa huomaamme perfektionismin haasteet ja miten selviämme pettymyksistä yli. Ei se vinkkura kuusi maailmaa kaada, ei ainakaan pitäsi.
Hei opettajat siellä, onko niistä opettajan oppaista suurta hyötyä? Tähän matematiikkaan ne nyt tilasin, mutta päätin jättää ympäristöopin ja uskonnon oppaat ostamatta. Niihin osaan ja uskallan itsekin soveltaa :)
p.s. Lisään kuvan hankalista kuusista huomenna, kun saan päivänvalossa sen otettua. Menneitä ovat Suomen valoisat kesäyöt...
