Värikäs Turkki - Colorful Turkey

Kukkaloistoa Turkista. Kyllä ruusu on ihana kukka!

Flower glory from Turkey. Rose is one of a kind flower!




Ja suklaa on kakkumaailman ehdoton ykkönen!
Tämä on synttärikakku, jonka hotellin keittiö leipoi.

And chocolate is one of a kind for cakes!
This is a birthday cake ordered from the hotel.


Kiinnostavaa kaakelityötä Istanbulin Topkapi Palatsista.

Interesting tile work from Topkapi Palace in Istanbul.


Grand Bazar pullollaan väriä, tässä astioita. Käyttääköhän turkkilaiset oikeasti näitä
keittiössään? Onko ne koristeita, vai turistirihkamaa?

Grand Bazaar is full of colors, here dishes. I wonder if Turks really use these dishes in their own kitchens. Or are they made for decoration, or for tourists?


Joskus kun kasvan isoksi ja mulla on oma koti, ostan turkkilaisia lamppuja tunnelmanluojaksi...parvekkeelle, kuistille, kylpyhuoneeseen tai makuuhuoneeseen...

Some day when I grow up and I have a house of my own, I will buy lots of Turkish lamps. They create such an atmosphere in the balcony, or bathroom, or bedroom...


Nämä lamput on Kusadasin kävelykadulta, ravintolan edestä. Ihana värisekamelska.

These lamps hang in a tree in Kusadasi, in front of a restaurant. I love the variety of colors!


Ja toisen ravintolan lamppukoristeita.

And in another restaurant.


Uima-altaamme. Viileä väri kuumalla säällä.

Our swimming pool. Cool color in a hot day.

Auringonkukkia

Tänä vuonna istutimme auringonkukansiemeniä puutarhaan. Ja niistähän sitten kasvoi auringonkukkia. Ei niitä ole kuin muutama, mutta ne ovat hauskoja ja pitkiä.

This year we had planted Sunflower seeds in the garden. And then they grew into Sunflowers. We only have few, but they are fun and really tall.


Olin tähtäilemässä kamerallani, kun huomasin oudon heijastuksen kuvaruudulla. Ensin luulin sitä auringonsäteeksi, koska aurinko oli juuri laskemassa tämän kukan takana. Mutta kun tarkistin kameran linssin, huomasin kaksi kamalaa naarmua.

I was aiming at the flowers when I noticed a strange reflection on the screen. First I thought it would be a ray of sun, as the sun was just setting behind this flower. But when I looked at the lens of the camera, I saw two horrible scratches.



Koska olen erittäin kypsä aikuinen, muistutin miestäni, että hän osti kameran ja päätti jättää suojakotelon ostamatta. Itselleni tuli parempi olo (tässä on yksi ihmisluonteen suurista totuuksista). Jätän huomiotta seikan, että yleensä kannan kameraa käsilaukussani, jossa se tekee pesää kaikenmaailman roinan kanssa kun matkustamme ympäri maailmaa.

Because I am amazingly mature adult, I reminded my husband that when he purchased the camera, he decided not to purchase the case. It made me feel better (here is one of the truths of the human nature). I ignore the fact that I usually keep the camera in my purse among tons of stuff when we travel around the world.

Päätin jatkaa kuvausta, mutta naarmu ei hävinnyt. Tuossa se on keskellä kukkaa.

I decided to continue taking photos but the scratch did not go away. You can see it in the middle of the flower.


Mutta eikö ole ihanat värit tässä Auringonkukassa!

What gorgeous colors this flower has!

A little (black) bit of heaven - Pieni (musta) pala taivasta

There is one sure way to please an expatriate Finn. Just send her/him some of this, and you will be best friends forever. My mom brought this with her to Turkey for us, by my humble request. I love this stuff!!! It is called SALMIAKKI and it is salty liquorice. It must be salty. Non of this black vine gum stuff you can buy in other countries. You need to taste the salt. Yummy!


Here is a selection of salmiakki. It is a small selection, but introduces some good basic salmiakki facts for you. On the top is Pirkka salmiakki in traditional salmiakki shape (see, I do not even know the geometrical word to describe the shape. I just always call this salmiakki shape. Diamond shape, perhaps?). Next to it on the right upper corner is some new stuff, Festivaldi. I have not tasted it before. The pieces are soft and big, and very easy to eat. It is not very strong tasting. Pirkka salmiakki is more chewy, and I like the chewing part. Sometimes salmiakki gets stuck in your teeth and then you just hope no one will ask you a question when you work your way through the candy. At three o'clock we have again Pirkka brand, this time the candy is very small. It is not too chewy, but I prefer bigger size. I want to have my mouth full of this delight!
On the bottom of the picture is again Festivaldi, but this time it is soft sweet liquorice. Wrong! I did not like this as much. It was sweet (tasteless), and I fed it to the children. On the left you see very traditional Salmiakki Alfabet. This is really good. Always a good choice. Chewy, salty, thin and very very tasty.

As you can see, I opened the packages before I thought of taking the picture. Salmiakki has that effect on you. You just cannot wait!

Here is the black gold without the bags. Traditional salmiakki shaped salmiakki on the left, then the big soft ones, and the smaller round Pirkka salmiakki.



You can actually see the letters here. They are great for making fun words, and children always want to eat the first letter of their name.


I wanted to write a message for you, but because I love this stuff, I had eaten most of the letters already. I managed to find four letters to make a very important Finnish word: äiti. Mother.

If you are lucky and have friends in Finland, you might manage to get some of this goodness. Remember, the real salmiakki grows only in Finland!

Mehuja purkkiin

Kylläpäs hedelmät ovatkin kauniita! Nämä ihanat punakeltaiset pallerot ovat aprikooseja. Vai ovatko? Nyt kun katson tarkemmin, niin on aika paljon luumun näköä. Mutta ei anneta sen hidastaa meitä, herkullisen näköisiä ne on joka tapauksessa!


Mehustimme ennen kesälomaa, mutta en ole ehtinyt postata tästä eksoottisesta tapahtumasta aikaisemmin. (Onko mehustaa oikea verbi?) Ja itse asiassa käytän tätä "me"-liitettä aika laajasti, koska minähän en osaa mehustaa enkä hillota enkä mitään muutakaan (pelkään purkittamista ja niitä hygieniavaatimuksia). Olin vain reipas aputyttö ja otin kuvia. Mutta eikö ole mehukkaan näköisiä aprikooseja (luumuja?)!

Tässä onkin sitten kirsikoita, ne ainakin tunnistan. Täällä on makeita ja happamia kirsikoita, ja happamat ovat oivallisia mehustukseen. Niihin lisätään niin paljon sokeria, että maku on vallan mainio.

Kirsikat keitetään suuressa kattilassa kunnes vesi vaahtoaa. Meidän kattila on niin suuri, että se on tulella, kun ei kaasuhellassa riitä tehot.



Odottelemme vaahtoamista...

...kunnes kunnon vaahto on muodostunut.


Tässä on meidän purkkeja.

Kuuma mehu kaadetaan purkkiin.




Tässä meidän aprikoosiluumut, keitettyinä, sokerin kanssa purkissa. Päälle kaadetaan kuuma mehu.
Kuten näet, mehustamista voi tehdä monella tyylillä, tässä tyylissä mehu kaadetaan erikseen ja sokerikin suoraan purkkiin.

Harmi kyllä en ottanut kuvia, kun naapurin miniä kävi kiertämässä kannet kiinni laitteellaan. Meilläkin on kannenkiinnikiertämislaite, mutta se oli vähän rikki.

Teimme myös hilloa pikkupurkkeihin.

Tulkaa maistelemaan!

Lauantai-illan lista

1. Saavuimme eilen kotiin piiitkän ihanan loman jälkeen. Kotimatkalla ei puhjennut kuin yksi rengas, jota avuliaat ohikulkijat jäivät vaihtamaan. Eräs ystävä oli siivonnut auton takakontista kaikki työkalut pois, joten tarvi vähän huiskuttaa apua. Ja Keski-Aasiassa apua saa helposti.

Alamäessä ajoneuvojaan korjaavilta rekkakuskeilta kysyttiin lainaksi työkaluja.

Nuoret miehet auttoivat renkaan vaihdossa.

2. Heräsimme tänä aamuna kello 6.21 kun innokas naapurinlapsi ei jaksanut odottaa enää lastemme heräämistä. Jotenkin portti oli unohtunut auki, ja siellä se lapsi kolkutti talon ovella, joka oli onneksi lukossa.

3. Olin ollut jo hereillä kello 23 (nuorimmainen itki) ja klo 1 (keskimmäinen huusi sängyssään "Äitiiii, mulla on jaaaaanoooo!"), joten piti vain nauraa ajatukselle, että ensimmäisenä yönä omassa kodissa olisi saanut nukkua kunnolla ja pitkään.

4. Olen jo purkanut kaikki lomalaukut, ja kamala pyykkikasa odottaa kohtaloaan. Nyt koetellaan tämä pyykinpesusta tykkääminen. Aloitan ehkä huomenna sunnuntaina (joka on yleinen pyykkipäivä Keski-Aasiassa).

5. Onko väärin, jos syöttää lapsille nakkeja iltaruoaksi kahtena iltana peräkkäin? Varsinkin alle yksivuotiaalle, joka kuitenkin ilmeisen tyytyväisenä huolehtii, että jokaikinen nakkipalanen löytää suuhun.

6. Aion syöttää lapsille nakkeja myös huomenillalla. Ehkä herään yöllä painajaisiin. Omiin tai lasten.

7. Vaikka on lauantai, ei lämmitetty saunaa. Olin vähän puntaroinut jo ajatusta, mutta kun ulkona on reilusti yli 30 astetta lämmintä, yhtäkkiä saunominen tuntuukin liian hikiseltä hommalta. Jota se tietenkin onkin.

8. Ostimme tulomatkalla pääkaupungista keittiöön vempeleen, joka pilkkoo, raastaa ja sekoittaa. Erityisesti pirtelöitä. Syötiin heti aamulla ihanat hedelmäpirtelöt, ja aion jatkaa perinnettä niin kauan kuin hedelmiä löytyy.

9. Aiomme pakastaa ison kasan marjoja ja hedelmiä, jotta pirtelöperinne ei pääse kuolemaan talvellakaan.

10. Ostin lomamatkalla kangaspalan, jonka värimaailmaan aion perustaa uuden kylpyhuonemaalausurakan. Ripustin sen roikkumaan suihkutankoon. Harmi kyllä se sopii jo nykyiseen kylpyhuonevärimaailmaan, joten ei pääsekään ehkä maalaamaan. Varsinkin kun se maalari ei ole yhtä innostunut kuin minä. Hmmmm.

Tällaisia ajatuksia liikkui tässä päässä tänään.

Palellaan! (tai ei)

Hagia Sophia - Aya Sofia

...Part 2 of our family adventures...
...Osa 2 perheseikkailuistamme...

(Do you also think that word family and adventure sound weird together? Especially with a baby?)
(Kuulostaako sinustakin sanat perhe ja seikkailu oudolta yhdessä? Etenkin vauvaperhe?)

I have been longing to share our trip with you, world. Shared fun really is double amount of fun!
Olen halunnut jakaa matkamme Turkissa koko maailman kanssa. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!



Unfortunately, we do not have our own internet access here in our rental holiday apartment. Our friendly South African neighbors graciously let us use their wireless internet connection for free, but there is a slight problem. It is not really strong. We have been running around our apartment with the laptop in our hands and trying connecting from various places and in various positions. We found one single place where the connection is possible. It is in the bathroom. And not just anywhere in the bathroom. You have to sit on the toilet and raise the computer. It is the only place we can connect, unless we sit on the corridor behind the neighbors door, which I did before we found the bathroom spot.

Valitettavasti meillä ei ole omaa nettiyhteyttä tässä loma-asunnossa. Ystävälliset eteläafrikkalaiset naapurimme lupasivat meidän käyttää heidän langatonta yhteyttään, mutta siinä on pikkiriikkinen ongelma. Yhteys on aika heikko. Olemme juosseet ympäri asuntoa tietokone käsissä ja yrittäneet yhdistää eri paikoissa ja eri asennoissa. Löysimme yhden ainoan paikan, jossa netti toimii. Se on kylpyhuoneessa. Eikä sielläkään ihan joka paikassa. Netti toimii vain, kun istut vessanpöntön päällä ja nostat konetta ylöspäin. Vaihtoehtona on rappukäytävässä naapurien oven takan istuminen, jota harrastin ennenkuin tämä kylppäripaikka löytyi.



So here I am sitting on the hard cover of our Turkish toilet and trying to get in the mood of Hagia Sophia, the great epitome of Byzantine architecture in Istanbul. We visited it on the night we got to Istanbul. We thought it closed at 5pm, so we were pleasantly surprised to find it open until 7pm during our evening walk. So do not put your trust into tourist guide books! I am happy we had a chance to visit it that night, because we only had 3 and half days to do it 'all' in Istanbul.

Joten täällä sitä istutaan turkkilaisen vessan kovalla kannella, ja yritetään päästä Byzanttilaisen arkkitehtuurin ruumiillistuman, Hagia Sofian, tunnelmiin. Kävimme siellä samana iltana kun saavuimme Istanbuliin. Luimme opaskirjasta, että museo menee kiinni klo 17, mutta päätimme lähteä kävelylle joka tapauksessa. Niinpä olikin iloinen yllätys, kun huomasimme, että Hagia Sofia on auki 19 saakka. Ei kannata luottaa opaskirjoihin! Olen tyytyväinen, että pääsimme jo illalla käymään siellä, koska meillä oli vain 3 ja puoli päivää Istanbulin kiertelyyn.

It is a BIG museum. Princess taking a break with her youngest aunt.
Museo on ISO. Prinsessa tauolla nuorimman tätinsä kanssa.

Hagia Sophia was build three times. The first two churches were destroyed by fire (first one build 360, the second one 415).

Hagia Sophia on rakennettu kolme kertaa. Kaksi ensimmäistä kirkkoa tuhoutuivat tulipaloissa (ensimmäinen oli rakennettu vuonna 360 ja toinen 415).

These mosaic pictures were our children's favourites!
Nämä mosaiikkikuvat olivat lapsiemme suosikkijuttu!

This church that is now a museum, was build 532-537. Emperor Justinian I had materials brought all over the world for the new church. Of great artistic value was its decorated interior with mosaics and marble pillars and coverings. The temple itself was so richly and artistically decorated that Justinian proclaimed, "Solomon, I have outdone thee!" (Νενίκηκά σε Σολομών). Justinian himself had overseen the completion of the greatest cathedral ever built up to that time, and it was to remain the largest cathedral for 1,000 years up until the completion of the Cathedral in Seville, in Spain.

Tämä kirkko, joka on nykyään museo, rakennettiin vuosina 532-537. Keisari Justinian I saalisti rakennusmateriaalia ympäri maailmaa uutta kirkkoa varten. Sisätilojen mosaiikkikoristeet ja marmoripilarit ovat mahtavaa taidetta. Temppeli itse oli niin hienosti ja taiteellisesti koristeltu, että Justinian huudahti "Salomo, jäit toiseksi!". Justinian oli itse hoitanut siihenaikaisen mahtavimman kirkon rakennuttamisen, ja se oli maailman suurin katedraali seuraavat 1000 vuotta. Sevillen Katedraali Espanjassa on sitä isompi.

Marble door.
Marmoriovi.

When the Ottoman Turks conquered the Constantinople 1453, it was converted into Ayasofia Mosque. Again, 1935, the first Turkish president and the founder of the Republic of Turkey Mr. Ataturk transformed it into a museum.

Kun Ottomaanit valloittivat Konstantinnopolin 1453, kirkko muutettiin Ayasofia moskeijaksi. Jälleen 1935 Turkin ensimmäinen presidentti ja Turkin Kansanvallan perustaja Herra Ataturk teki siitä museon.

Grandma was teaching our youngest daughter to walk!
Mummi opettaa nuorimmaista kävelemään!

Because of the very slow internet connection, I will add the photos later...I could not bring myself to sit behind the neighbor's door downloading photos (the bathroom spot is getting worse). What would I say if they walked out? What would they say? I do not want to find out!

I just wanted you all to know that I am still alive and kicki....errr...writing!

Koska nettinen on niiiiiin h i d a s, lisään mahtavat kuvat myöhemmin! En halua riskeerata tilannetta, jossa istun naapurin oven takana odottamassa kuvien latautumista, ja he kävelevät ulos (kylpyhuoneen yhteys ei enää oikein toimi). Mitä mie sitten sanoisin? Ja mitä ne sanois? En halua tietää!!!

Halusin vain kertoa teille, että olen vielä elossa ja kirjoittelen!!!

Family Hotel in Sivilri

(Part one of our family holiday adventure)

Otel Family is in Sivilri, about 45 minutes drive from Istanbul city center. Someone who heard that we will be going there called it a little bit older hotel...and I had nightmares of rusty water pipes breaking on us, mold in the bathroom and ripped wallpaper. I could not have been more wrong. It is beautiful, comfortable and friendly looking 4 star hotel right at the beach.



It has only 4 floors of rooms, so it has a family feel. And it is in two parts, the main part at the water and the newer part across the street (in the picture it is on the left, behind the stone wall).
If you walk down the stairs on the side of the hotel...


You come to the amazing sea view, a beautiful stoned yard, and some beautiful tan legs (Hi mom! Hi sis!)


Turn to your left, and you see the hotel from the back, the pools and the terrace restaurant.


There is a sauna downstairs. Not a Turkish Hammam, but a Finnish sauna. Who would have known.


There were couple of beautiful children laying around the pool...


...enjoying the view and the sunshine...


...the baby was part of the group. Amazingly beautiful, well behaved and wonderful children. I wonder where the parents are?


Ah. Awwww. No wonder!


This is the view from our balcony.



And this is the view from the restaurant, at sunset. My camera could not capture the beauty of the setting sun and the city on a hill, but it did quite well with capturing this amazing couple on their 32nd wedding anniversary, didn't it?

Hyvää Hääpäivää Äiti ja Isi!!!