Makroilua

-Olen viime päivinä hullaantunut makroiluun.
-Ai. Mitä se on?

Tykkään tosi paljon valokuvien otosta...aina täytyy olla tiirailemassa, että mitenkäs tästä tilanteesta saisikaan "täydellisen" kuvan. En ole kuitenkaan ammattilaiskameraa hankkinut...ne on aika tyyriitä, ja kuitenkin tämä on vain henkilökohtainen harrastus. Kolmen lapsen äidillä ei ole henkilökohtaisiin harrastuksiin tuntikausia aikaa, ja niissä voi tulla pitkiä taukoja (kaihoten muistelee salilla käyntejään). Joten kamerana on semmonen pieni digitaalinen Lumix.

Olen seurannut viime aikoina erään bloginpitäjän järjestämiä valokuvakilpailuja. Hän laittaa aiheeksi esim. "kissat" tai "vihreä" ja sitten ihmiset julkaisevat kuvansa Flickr:ssa, jossa on oma ryhmänsä näille kilpailuille. Sieltä sitten hän valitsee blogiinsa ensin ehdokkaat useampaan ryhmään, sitten loppukilpailijat, ja lopuksi voittajan. Kilpailuja on ollut tosi mukava seurata! Ja kuvat on aivan uskomattoman hienoja!

Tällä hetkellä menossa olevan kilpailun aiheena on makro. Se on siis lähikuva jostain aiheesta....suurin osa kuvista esittää kukkia.

Olenhan juuri opetellut kamerallani ottamaan kukista lähikuvia, joten lähdin seikkailulle pihalle....sieltähän voi löytyä vaikka mitä hienoa!

Ja heti kun astuin pihalle, löytyi kuistialueen puukaiverruksista sydän!


Kameraltani eivät säästyneet lapset eikä eläimet.

Maailman suloisin jalka:

Kesken jääneen ikkunan päälle unohtuneet ruosteiset naulat. Meidän pihalla on kaikkea kivaa!

Ruusuköynnös kukkii. Päivä päivältä on enemmän ruusuja auki.

Oho! Viime kesänä unohtui ruukkukasvien kastelu.

Sateen jälkeen. Kauneutta on myös pölyisessä ämpärin kannessa.

Ikkunaheijastuksia

Kukkuu!

Muovailuvahaa

Älä liiku nyt! Äiti ottaa kuvan sun kiharoista!

Maailman toiseksi suloisin jalka. Joo, tiedän, ne ei pääse kylpyyn joka päivä!

Iiris

Pensasruusut ei vielä kuki,


mutta piikit on kauniita.

Tässä on myös Iris:

Etanan yöretkestä jää limainen todistus seinälle

Puutarhavajan ikkuna (rajasin kätevästi pois ikkunan, joka meni rikki kun lapset pyydystivät jääpuikkoja katonreunasta).

Hauska viritys vesirännin ympärillä

Aika maalata...

Salaattia

Tanduur-uuniin sytykkeitä kuivista viiniköynnöksen oksista

Pyykkinarulta saalistettua

Mulla on kaunis vanha kello...joka ei toimi. Vauvan peitto. Aivan ihanaa neuletyötä!

Mekkokangas

Tähän jää ihan koukkuun!

Cooking Osh

Often people ask us what kind of food Central Asians like to eat.

Most of the times we spare them from the truth. But there is a dish that is safe to share. If you like oil.

Osh is a meal that is served e v e r y time you go visiting, to a wedding, or to a funeral, or a party of any kind. It served in the bazaar every day. It is on the menu in every restaurant. It is just a part of Central Asian life. They eat it once a week...usually. Or more, or less, but Thursday is a traditional osh day. So this Thursday you know what to cook for dinner!

There are naturally different kinds of osh, and many cities have their 'own' kind of osh but the main ingredients are the same: oil, rice, onions, carrots, meat and cumin. You might also add chick peas or raisins or garlic or a yellow spice that makes the osh - well, yellow.

You can cook osh on the fire:



Or you can cook it on top of tandoor oven:



But tonight we cook it on a Chinese gas stove top (because our city does not give us gas yet).

First you pour lots of oil into a strong sturdy pot. Let it be some 4-5 cm deep. It needs to be heated. My friend checks the heat by throwing a match in the oil. If it catches fire, the oil is hot enough.

Then you put cut onions and chopped meat into the oil. Let them brown for a good while until onions are brown and meat is browned too.



Then it is time to put thinly sliced carrots on top. If this was a western recipe, we would take ready sliced frozen carrots out, but in Central Asia you do everything from scratch, on the spot.



Mix in the carrots until everything is cooking in the hot oil. See the one whole carrot in there? It is cooking for our 7,5 month old cutie. She loves osh and osh carrots.



After you have killed the carrots, you put in the rice. We presoaked it in hot water for a while. This is a 'two-bowl-osh' (two piles of rice). Central Asians rarely use careful measurements in cooking.



Do NOT mix the rice with the onion-meat-carrot mix. The rice is going to cook on top. Trust me. It is going to taste good. Just smoothen the surface....


...and add some water and salt.


You can carefully stir the rice, but not mix the whole potful.



This is how it looks, and now we let it boil away for 15 minutes. Or so.



After it has been cooking for 15 minutes or so, add the cumin. Rub it between your palms, and throw it in.





Use your extra long Martha Stewart wooden spoon to poke holes into the rice. It will let the steam through, and it will cook the rice.



Tuck in a whole garlic...it will cook nicely and be soft and delicious when done.


Keep on checking the rice, and when it is cooked, your osh is done.

Now you can mix everything together. I do not have pictures, as I had to go and nurse a baby. Next time.
Dig out meat and cut it into smaller chunks. Keep the garlic whole.
Serve osh into a large plate, and sprinkle some meat on top. Put the garlic on the side. Eat with you hand, with salad and hot tea.

Enjoy!

Trip to the mountains and photoshop

We went for a trip again couple of weeks ago...here are some nice shots from Central Asia!

Käytiin pienellä matkalla taas, pari viikkoa sitten...tässä kivoja kuvia Keski-Aasiasta!

This tree is amazing! It is so huge...can you see the branches stretching several yards each side.

Tämä puu on todella jotakin! Se on ihan valtavan suuri...oksat ovat useiden metrien mittaiset joka suuntaan.

This place is a holiday rental in the mountains...it had a really pretty little garden.

Vietimme pari yötä vuori-lomapaikassa...siellä oli tosi nätti pieni puutarha.

It was raining, and there is nothing like a wet little donkey to describe a spring in CA!

Vettä satoi ja Keski-Aasian kevät-tunnelmaa ei oikein mikään muu kuvaa niin hyvin kuin märkä aasi.

This little kitty was running in the garden, and was happy to find some shelter for awhile.

Tämä kisu juoksenteli naukuen puutarhassa ja nautti sateensuojasta hetken aikaa.

I have a soft spot for bridges. Now how could I fit one in our yard...

Olen vähän heikkona siltoihin...saisikohan tuohon meidän pihalle yhden laitettua...

Rain and fog...

Sadetta ja sumua...

I just had to try little color work with this photo.

Oli ihan pakko kokeilla väriohjelmia tämän kuvan kanssa.

And another one...grazing by the river.

Ja toinenkin...rouskuttelemassa joen rannalla.

The last day was a sunny one.

Viimeinkin auringonpaistetta!

Wonderful tulip tree!

Ihana tulppaanipuu!