Makuuhuone on vaihtunut tyttöjen huoneeksi, ja me vanhemmat olemme asettuneet uuteen makuuhuoneeseen, jossa on vaaleanpunainen sisäkatto. Se on edelleen ihana. Pitsiverhot ovat nyt makuuhuoneessa valoverhona. Syksyiset koristeet ovat edelleenkin samat, en ole niitä päivittänyt enkä edes uutuuksia hankkinut. Eli vaikka postaus on vanha, meillä on samaa tyyliä vielä kotona!
Tässä siis aika tarkkaan samoilta päivämääriltä, mutta 7 vuotta sitten:
Viime vuonna olin nopsakas ja laitoin syksyisen ikkunan perhehuoneeseen varmaan heti elokuun lopussa :)
Tänä vuonna olen odotellut syksyistä inspiraatiota pitempään...Kun lämpöä riittää ulkona ja lapset juoksee shortseissa ulos keinumaan, ei ole tehnyt mieli poltella kynttilöitä eikä fiilistellä peiton alla. Eikä basaarista löydä kyllä mitään syksyistä! Yritin löytää syksyisiä tekolehtiä koristelua varten, mutta ei tärpännyt. Löysin vihdoin oranssinkeltaisia muovikukkia, jotka oli sementoitu pikkuiseen kukkapurkkiin. Ostin tekeleen ja leikkasin kukat irti. Pikkuhiljaa löysin kohteita kotoota, joita syksyistin pikkuhiljaa. Ja nyt ehdin sitten kuviakin ottamaan ja tännekin lataamaan.
Makuuhuone sai muutenkin uudistusta, kun isot mustat alkuperäisverhot vaihtuivat Ikean pitsiverhoihin. Näkösuojaa ei pihan puolella niin kaivata, ja mulperipuu on kasvanut aikamoiseksi ikkunanpeittäjäksi, joten uskaltaudun nukkumaan pitsiverhoisessa huoneessa. Joita rakastan, aina ja forever!
Lyhdyt, vaikkakin jouluiset, saa tuoda kynttilätunnelmaa tälle ikkunalaudalle.
Ja ihanaiset huopalehdet ripottelin tänä vuonna ikkunalaudalle.
Illan tunnelmaa. Tähtivalot ikkunan ympärillä ovat varmasti ainoat ikkunavalot koko kaupungissa :) Niitä ei täällä harrasteta...
Syksyinen ikkunakoristelu |
Olohuoneessa on uusi tulokas; iso, vanha kaappi.
Siinä on juuri sopiva kolonen vuodenaikojen mukaan vaihtuville koristeille.
Kurpitsat <3 p="p">
3>
3>
Ihana vanilijantuoksu, mutta niin pikkuruinen sydän ettei meinaa saada liekkiä syttymään!
Jos saisin lapset pitämään hampaansa irti näistä koristevihanneksista!
Tytöillä oli ihanat vaalenapunaiset pyyheliinakakut suloisine mansikkakoristeineen. Kuopus upotti hampaansa joka ikiseen mansikkaan ennen kuin uskoi, että ne ei ole syötäviä.
Naapurin lapsia myöten näitä on käyty testaamassa. Grrr!
Ilmat ovat vihdoin viilentyneet ja joka päivä saamme lakaista viiniköynnöksistä tipahtelevia kuivia lehtiä. Siinä riittääkin työtä kunnes köynnökset karsitaan talvea varten, ehkä marraskuussa sitten. Nautin aurinkoisita päivistä ja viileistä aamuista. Onhan ne pimeät illatkin kai ihan tunnelmallisia...