Kotikoulusta - viides vuosi menossa

Kävin lukemassa ensimmäisen koulupäivän kokemuksia esikoisen kanssa.  Nyt on jo viides vuosi kotikoulua meneillään.  Mitä olemme oppineet?

Lapset ovat onneksi oppineet suomalaisen oppisuunnitelman mukaisesti ihan kaikkea sitä, mitä suomalaiset ikätoverinsakin.  Seuraamme edelleen aika tarkoin Suomessa tapahtuvaa opetusta.  Käytämme suomalaisia koulukirjoja ja olen tyytyväinen siihen, että en joudu itse improvisoimaan tuntisuunnitelmia.  Ilman kirjastoa se ei onnistuisikaan.



Olen hankkinut koulukirjojen lisäksi useita "opettavaisia" lastenkirjoja ja lukukirjoja. Kuvassa on muutamia karttakirjoja.  Erityisesti tuo iso valkoinen Lasten Atlas on ollut pienten suosikki, ja eläinrakas kuopus on oppinut siitä jännittäviä sanoja päivittäiseen käyttöön, kuten "jättiläiskalmari" ja "kampasarvinen".

Kumpikaan koululainen ei kärsi oppimisvaikeuksista eikä mikään muukaan sensorihäiriö tuo meille erityisopetuksen tarvetta.  Olen tästä todella kiitollinen.  En tiedä miten olisin osannut, jos koulunkäyntiin olisi tarvittu erityisopetusta.  Lapsemme ovat ihan tavallisia lapsia, mikä on ihanaa :)

Lukujärjestys - ollako vai eikö olla? 

Yllä pojan näkemys luonnontiedon tunneista.

Olemme seuranneet erilaisia lukujärjestyksiä vuosien varrella.  Meidän lapset haluavat lukujärjestykset ja aloittaisivat tunnit mielellään juuri minuutilleen.  Olen yrittänyt alentaa rimaa ja selitän, että koska olemme kotona ja en ole pelkkä opettaja, en voi taata järkkymätöntä aikataulun seuraamista.  Pikkusisarukset ovat edelleen osa päiväämme ja talossa on muutakin kuhinaa, jossa minua tarvitaan siellä ja täällä.  Odotuksia ei siis voi vaatia toteutumaan, vaikka yritämme.  Toivon, että lapset oppivat joustavuutta ja itsenäisyyttä tämän avulla.

Sisarusten yhteisoppimisen voi järjestää näinkin: isosisko harjoittelee ääneenlukemista ja pikkuveli opettelee laskemaan viiteen.  Vau-kirjan numeroseikkailut ovat olleet hyvä apu matikkajutuissa.  Esim. kakkoskirjassa käydään läpi parit, seiskakirjassa viikonpäivät ja kirja kaksitoista opettaa kellonaikoja.



Tammikuussa kun koulu jatkui kahden viikon joululoman jälkeen, tein lukujärjestyksestä yksinkertaisen  mallin, jossa on joka päivä sama järjestys.  Tämä sopii meille paremmin kuin se hullutus, että joka päivä suunnitelmat vaihtuu ja aineet pomppivat paikasta toiseen.
Tällä hetkellä opiskelemme seuraavasti (kellonajat suuntaanäyttäviä):

8 Uskonto
9 Äidinkieli
10 Matikka
Lounas
Iltapäivälle muut

Uskontoahan ei suomalaisessa koulussa ole kuin tunti, ehkä kaksi viikossa.  Me pidämme uskontoa neljä kertaa viikossa.  Maanantaisin kerron kertomuksen, joka on joko suoraan Raamatusta tai joku kristillistä moraalia avaava kertomus. Tällä hetkellä käymme läpi lasten hartauskirjaa, josta luen englanniksi tekstin ja josta suomeksi puhumme.  Seuraavaksi otan Isä meidän-rukouksesta kertovan lukukirjan esiin.

Tiistaisin käymme läpi Vanhan Testamentin Sananlaskuja.  Keskiviikkona on Raamattumaratonin vuoro ja torstaina teemme koulun uskontokirjoista jonkin luvun.  Perjantaiaamuisin lapset opiskelevat historiaa isänsä kanssa.  Apuna on hyvä kirja A Little History of the World.



Äidinkielessä lapset ovat osa Kulkuri-etäkoulun nettitunteja.  Vuosien varrella mukavat opettajat ja ympäri maailmaa asuvat luokkatoverit ovat tulleet tutuiksi.  Lapset nauttivat Kulkurin tehtävistä, joita tehdään koulukirjan ja netistä löytyvän materiaalin avulla.  Kulkurin sivuilla puuhataan neljä päivää viikossa.  Keskiviikkoisin pidämme kirjoitus-ja lukutunnin.   Annan silloin 5-luokkalaiselle kirjoitustehtävän ja 3-luokkalainen harjoittelee käsialaa, kirjoittaa aineen tai lukee suomenkielistä kirjaa.  Nämä tehtävät olen ottanut oppilaan tarpeiden mukaan lukujärjestykseen.

Matikassa seuraamme koulukirjoja ja minulla on opettajan oppaat!  Ihana apu, ja niissä on juuri sitä vinkkiä, joita kaipaan päässälaskuihin, leikkeihin ja valmiita monisteita eriyttämiseen ja lisätehtäviin.  Kotona on tulostin, jossa voi myös kopioida sivuja.  Helppoa helppoa!

Kotikoulussa opettaja voi jättää jälkensä opettajan oppaisiin:



Lounaan jälkeen hajoaa yhteinen järjestys ja kumpikin oppilas tekee niitä muita luokkatasonsa tehtäviä.  Viitosluokalla on fysiikka-kemiaa, biologia-maantietoa, historiaa ja enkkua.  Kolmosluokkalaisella on ympäristö-oppia ja enkkua.

Taideaineet - apua! 

Iltapäivään on jätetty myös käsityöt ja kuvaamataito.  Niissä on todenmukaista painottaa sanaa jätetty.  Puuhaamme joskus projekteja, kuten joulusukkien ompelua tai pupuhäkkien rakentamista.  Lapset tykkäävät kumilenkkiaskarteluista ja punoivat ystävyysrannekkeita syksyllä.  Kangaspuut odottavat alkuunasettelua.  Mutta hyvin hajanaista on meidän käsityötuntisuunnittelu ollut.



Kuvaamataidossa olemme vielä surkeammassa jamassa.  Materiaalia olen haalinut, mutta emme saa aikaiseksi.  Onneksi lapset tykkäävät piirtää, maalata vesiväreillä ja askarrella ihan muutenkin.  Suunnitteilla on ottaa maalit esiin joku viikonloppu ystäväperheen lasten kanssa.  Ehkä joskus löytyy se täydellinen viikonloppu tälle :)



Musiikissa leijonanosan työstä on tehnyt taitava musiikinopettaja.  Kotona on isoja ja pienempiä soittimia, ja olen opettanut nokkahuilun soiton molemmille.  Jos panostaisin musiikissa teoriapuoleen, voisimme käydä läpi muutamia suuria säveltäjiä...  Ideoita on  tässäkin aineessa olemassa, mutta käytäntö tökkii.  Netissä on kyllä paljon puuhaa enkunkielellä tarjolla.

Liikunnassa olen vain iloinen siitä, että molemmilla on aktiiviharrastukset ja halua liikkua.  Rytminen voimistelu ja potkunyrkkeily ovat iltapäivisin, joka päivä, jos haluamme.  Kotona käytetään rullaluistimia, potkulautoja ja pyöriä ja poika pelaa kavereiden kanssa jalkapalloa ja lentopalloa.

Vietämme aamupäivät usein samassa huoneessa ja silloin voi eskarilainen innostua tekemään omia juttujaan koululaisten tarvikkeilla:



Kuvassa näkyvä Lars Klintingin eläinkirja on ehdottomasti paras aiheeseen liittyvä opas.  Harmi kyllä ostin neliosaisesta sarjasta aikoinaan vain tämän yhden kirjan.  Sain hankittua Huuto-netin kautta Klintingin lintukirjankin, mutta puu- tai hyönteiskirjaa en ole vielä löytänyt.  Jos sinulla on kaapeissa havillisena, ostan ne mielelläni!

Alakoululaisten opettamisessa ei ole mitään stressiä.  Materiaali on lapsille helppoa, joskus jopa tylsää.  Aineita on ihmeellisen vähän, lisäsimme tuon perjantain englanninkielisen historian tunnin, koska miksi ei? Kotikoulussa voi myös panostaa lapsen kiinnostuksen kohteeseen enemmän aikaa.  Esim. esikoinen tykkää piirtää ja poika valmistaa itse leluja kavereiden kanssa. Olemme vierailleet Yhdysvaltojen suurlähetystön ylläpitämässä kirjastossa, ja siellä on tarjolla mahdoton määrä lasten tietokirjoja ja oppimateriaalia.

Vaikeinta minulle on valmistautuminen.  Joskus valmistelen etukäteen, mutta useimmiten ehdin tunnin alussa tai aikana monistaa, kopioida ja klikata netistä esiin aiheeseen liittyvää materiaalia.  Yritämme ahkeroida kevään tunteja valmiiksi, jotta saamme varmasti kesäkuun alkuun mennessä kaiken valmiiksi.

Opettajan haasteet ovat toki yksilöllisiä lasten kohdalla.  Yksi tarvitsee motivointia, toinen ajankäytön ohjausta.  Onneksi kotikoulussa on aikaa ja mahdollisuutta joskus vain lukea kivaa kirjaa sohvanurkassa lapsi kainalossa.