Metsien tutkiminen on jatkunut. Jos noita sääskiä ei vain olisi! Yhdellä lapsella turposivat silmät miltei umpeen ja toiset saavat kunnon paukama, mitkä on sitten tosi kivat esim. kasvoissa. Se siitä kesäkuvista! :)
Me tykätään mennä perheenä pururadalle, jossa osa saa pyöräillä ja osa lenkkeillä valmiilla poluilla. Osa perheestä, nimeltämainitsemattomat, ovat omapäisiä seikkailijoita ja heidät uskaltaa päästää täällä menemään ihan omaan tahtiin, joka on siis siellä etunenässä. Kyllä ne sitten huutaa, jos eksyy :)
Purupolut on myös pehmeät, jos vaikka sattuu pyörällä kaatumaan.
Prinsessa oppi pyöräilemään ihan tuosta vaan, joten taitaa tällä meidän hienohelmalla olla enemmän paukkuja kuin ajattelimme!
Uhmasin väsymättömästi hyökkääviä sääskilaumoja ja kyykistelin vähän väliä napsiman muistoja Suomen kesäkuisesta metsästä. Näitä sitten ihastelen syksyllä Keski-Aasiassa , kun aurinko paahtaa ja hiki virtaa silmiin.
Kuopus haluaisi oman pyörän! Täällä ei ole potkupyörää tarjolla, joten Eppu tyytyy taluttamaan pientä pyörää pihalla. Se on Epun "moottoripyörä". No, jos tyytyväisenä pysyy niin mikäs siinä.
Osaisitteko nimetä näitä kukkia? Metsätähden tunnistan, mutta muut nimet ovat autuaasti unohtuneet lukioaikojen vihkojen väliin. Varsinkin tuo keltainen, viimeisessä kukkakuvassa, on mulle ihan outo.
No comments:
Post a Comment
Kommentin jättäminen on tervetullutta! Kuka olet, mistä löysit tänne, mitä mietit?