Mietitkö joskus miltä näytät sitten vanhana, kun olet ainakin 60 vuotta tai 70 tai jopa 80 vuotta vanha? Minä mietin. Katselen joskus kasvojani peilistä ja kuvittelen kuinka pikkuruiset rypyt ympäröivät silmiäni ja kuinka hiukseni ovat harmaantuneet (ei pliis harventuneet!) ja toivon, että kulmakarvojen välillä olevat juovat voisivat olla vähän lempeämpiä, jo nyt. Kuvittelen olemukseni kumaraksi ja liikkumisen vähän hitaammaksi, sellaiseksi töpöttelyksi. Mietin kuinka ryppyinen suu minulla tulee olemaan ja millaiset hampaat. Isot keltaiset? Muutama tipahtanut? Täydelliset tekarit? Ehkä minulla on semmoinen pehmeä hampaaton mummohymy. Se on niin söpö pikkuvauvoilla, eikö sitten minullakin?
Muutama viikko sitten minulla oli mahdollisuus käydä kylävierailulla virallisemmissa merkeissä. Olin siellä seuralaisena, joten vain nautin keski-aasialaisesta vieraanvaraisuudesta. Vastaanotto on erilainen tällaiselle delegaatiolle, kuin mitä tavallisessa vierailussa ja se oli oikein nautinnollinen. Kun astuimme autoista ulos, musiikki soi ja eräs nainen esitti perinteisellä tyylillä tanssia. Sitten esiin tuli lapsikuoro, joka poikkeaa suomalaisesta sillä, että jokainen esittää kovalla ja reippaalla äänellä oman osuutensa. Ei siis mitään yhteislausuntaa. Runo, laulu tai isänmaallinen säe. Lapset suorittivat osuutensa täydellisesti! Huomaa kuinka vihreäpukuinen tyttö eläytyy runoonsa:
 |
| Lapset esiintyvät kylällä |
Sitten meidät opastettiin valmiina odottavien, herkkuja notkuvien pöytäliinojen ääreen. Koko piha oli ympäröity perinteisin kirjailluin koristelluilla kankailla ja puihin oli ripustettu ilmapalloja.
Puheenvuorojen ja ohjelmien aikana katselin ympärillä parveilevia keski-aasialaisia naisia. Eräs nainen kiinnitti huomiotani. Hän oli minusta niin kaunis. Yllätyin huomiostani, sillä hän oli ainakin kuusikymmenvuotias, ehkä vanhempikin. En ole aina yhdistänyt sanoja 'vanhempi nainen' ja 'kaunis' yhteen :) ja eikä hän ollut edes klassisen pieninenäinen ja suurisilmäinen. Ensimmäistä kertaa ymmärsin, miten Vanhan Testamentin Saaran kerrotaan olleen niin kaunis, että Faaraot halusivat hänet hovihaaremiinsa, tämän 65-vuotiaan mummelin! Tämä vanhempi naishenkilö oli todella viehättävän näköinen. Ja aloin toivoa, että kun vanhenen ja nauran, kasvoni saavat olla täynnä samanlaisia syviä ryppyjä ja uurteita kuin hänellä.
En tietenkään kehdannut ottaa hänestä kuvia (tämän takia olisin surkea lehtikuvaaja:). Mutta kun hän aloitti tanssin jälleen (hän oli se alussa esiintynyt tanssija), sain nappaistua muutaman kuvan siinä hyörinässä. Harmi kyllä täällä ei ole tapana nauraa kun tanssitaan...se ei kuulu hyviin tapoihin. Ilme on sellaisen pidättäytyvän iloinen. Niinpä ette näe niitä kauniita ryppyjä, joita tämän naisen kasvot olivat täynnä kun hän puhui ja nauroi muiden kanssa keskustelujen aikana. Mutta uskon, että elämänilo ja kauneus välittyy näistäkin kuvista. Ja katsokaapa noita taustalla olevia ihmisiä, he nauttivat suunnattomasti tämän "vanhan" naisen upeasta tanssista:
Olisin myös surkea tanssija, koska en ikinä kehtaisi eläytyä tanssiin niin kuin tämä. Ei mitään ujosteluja ja estoja; täysillä mukaan ja nauttimaan! Ja siinä on minusta myös osa tätä viehätystä, jota tästä naisesta huokuu. Hän nauttii elämästä, nauttii iloisesta tanssista, ei pelkää laittaa itseään kokonaan likoon. Ja muuten, tässä vaiheessa ei ollut enää sähköäkään, joten musiikkina toimi vain muiden naisten paukuttama perinteinen rumpu.
Tässä on siis esikuvani! Kun vanhenen, haluan näyttää häneltä. Kasvot täynnä ryppyjä, jotka tulevat siitä kun nauretaan usein ääneen, kun nautitaan elämästä, kun heittäydytään nauttimaan tanssimisesta - myös varmasti siitä, kun on tehty kovasti töitä auringonpaisteessa, valvottu pienten lasten kanssa, itketty sukulaisten ja naapureiden menetystä ja huolehdittu suuren perheen ruokkimisesta. Sillä tämä kylä, jossa hän (todennäköisesti) on asunut koko elämänsä on erittäin köyhä.
Tässä vielä alussa oleva kuva, jossa tanssijarouva seisoo toisena oikealta.
Ihan kuin intiaani, pitkät letit, suora ryhti!
On tarmokkaan ja pelottoman oloisen näköinen.
Minulla ei todennäköisesti tule olemaan kultahampaita ja pitkiä lettejä, mutta tervetuloa rypyt, tervetuloa uurteet - ne kertovat eletystä elämästä ja sitä minä haluan tehdä. Elää elämääni, en yrittää säilöä sitä kemikaaleilla johonkin kultaiseen nuoruuteen!
p.s. nyt sitten jännätään mitä mieheni on mieltä tästä uudesta esikuvastani :D
